Itsenäistyminen 1917

Suomi itsenäistyi vuonna 1917 oman valtiollisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä tuloksena. Maaliskuussa Venäjä taipui palauttamaan Suomen perustuslaillisen autonomisen aseman. Heinäkuussa eduskunta otti ns. valtalailla itselleen muun kuin ulko- ja sotilaspolitiikan, mutta Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. 15. marraskuuta uusi eduskunta irrotti Suomen kokonaan anarkiaan vajonneesta Venäjästä. Syksyn mittaan sosialistit radikalisoituivat ja tekivät lyhytaikaisen vallankumouksen. Eduskunta sääti kunnallisen demokratian ja kahdeksan tunnin työpäivän. Itsenäisyyspäiväksi valittiin myöhemmin 6. joulukuuta, jolloin eduskunta hyväksyi Svinhufvudin johtaman senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Suomen itsenäisyyden tunnustaminen

Svinhufvudin senaatti oli antanut Suomen itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917 ja eduskunta vahvisti sen… [Lue Lisää]
Joulu 1917 – niukkuutta ja epävarmuutta

Joulu oli kalenterissa myös vuonna 1917. Joulumieli oli kuitenkin leivän tapaan kortilla. Tilan… [Lue Lisää]
Sosiaalidemokraatit horjuivat parlamentarismin ja vallankumouksen välillä

Sosiaalidemokraatit joutuivat pohtimaan marraskuun lopun puoluekokouksessaan, viekö työväestön a… [Lue Lisää]
Yleislakko ja viittä vaille vallankumous

Marraskuun 1917 yleislakko jakoi kansakunnan entistä enemmän kahtia. Valta siirtyi suuressa osassa… [Lue Lisää]
Urjalan linnoitustyöt päätyivät Linnan romaaniin

Venäläisten Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana teettämät linnoitustyöt koskettivat huom… [Lue Lisää]
Eduskunta kokoontui jännittyneessä ilmapiirissä 2. marraskuuta 1917

Eduskunta piti ensimmäisen täysistuntonsa 2. marraskuuta jännittyneissä tunnelmissa. Sosiaalidem… [Lue Lisää]
Uskonpuhdistuksen riemujuhla jäi poliittisen kuohunnan varjoon

Lokakuun lopussa vietetty uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhla oli kirkollinen suurtapahtuma. Epävakai… [Lue Lisää]
Työväen järjestyskaartien perustaminen johti punakaartien syntyyn maanlaajuisesti

Suomen Ammattijärjestö (SAJ) antoi 20. lokakuuta julistuksen, jolla se kiirehti Työväen järjest… [Lue Lisää]
Kenellä oli valta Suomessa 1917?

Keisarivallan kaatuminen mursi vanhat valtarakenteet ja johti kamppailuun vallasta Suomessa. Valtasu… [Lue Lisää]
Eduskunnasta tuli jälleen porvarienemmistöinen vaaleissa 1917

Sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa lokakuun alussa 1917 pidetyissä eduskun… [Lue Lisää]
Riian rintaman romahdus vaikutti myös Suomeen

Saksalaiset onnistuivat syyskuun alussa ylittämään Väinäjoen ja murtamaan venäläisten rintama… [Lue Lisää]
Leijonamerkit syrjäyttivät kaksoiskotkan lokakuun alussa 1917

Suomen itsenäistymisvaiheisiin liittyi paluu omien leijona-aiheisten postimerkkien käyttöön, jos… [Lue Lisää]
Kahden rajan maa

Vuonna 1917 korostui Suomen erityislaatuinen asema osana Venäjän imperiumia. Imperiumin rajamaalla… [Lue Lisää]
Vastakkainasettelu syveni loppukesällä 1917

Yhteiskunnallinen kahtiajako jyrkkeni Suomessa loppukesällä 1917. Äänenpainot ja otteet koveniva… [Lue Lisää]
Senaatin oikeuksien maltillinen laajentaminen muuttui valtalaissa laajaksi eduskuntavallaksi

Kysymys korkeimman vallan jakamisesta Suomen ja Venäjän valtioelinten kesken tuli ajankohtaiseksi … [Lue Lisää]
Juhannus 1917 – pulasta huolimatta ”laulakaa, naurakaa, käykää karkeloon!”

Juhannusjuhlat saivat yksin Helsingissä kymmeniä tuhansia ihmisiä liikkeelle. Juhannusviinoja ei … [Lue Lisää]
Santarmiarkiston tietoja julki lehdissä 1917

Yksi venäläistämiskauden inhotuimmista ilmiöistä oli santarmien johdolla harjoitettu urkinta, j… [Lue Lisää]
Järjestysvallan romahdus 1917

Järjestysvalta romahti Suomessa keisarivallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1917. Maan hallituks… [Lue Lisää]
Elintarvelailla organisoitiin nälkää

Eduskunta hyväksyi toukokuussa senaatin valmisteleman elintarvelain, jonka Venäjän väliaikainen … [Lue Lisää]
Väliaikainen hallitus vahvisti eduskunnan 1907 hyväksymän kieltolain

Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti 29. toukokuuta 1917 eduskunnan kymmenen vuotta aiemmin hyv… [Lue Lisää]
Maatalouslakoissa työväki haastoi isäntävallan

Keväällä 1917 puhjenneiden maatalouslakkojen päävaatimus oli siirtyminen kahdeksan tunnin työp… [Lue Lisää]
Vuosi 1917 oli urheilussakin vilkas

Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteisk… [Lue Lisää]
Arjen ahtautta ja pieniä iloja

Keväällä 1917 koettiin vapauden huumaa. Arki näyttäytyi kuitenkin yhä ahdistavampana, kun elin… [Lue Lisää]
Vappu oli punainen 1917

Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juh… [Lue Lisää]
”Aleksanteri II:n patsas vaarassa”

Sotilaista ja siviileistä koostunut väkijoukko ryhtyi 19.4.1917 hajottamaan Senaatintorille huhtik… [Lue Lisää]
Metallityöväen lakko vauhditti 8 tunnin työaikaa

Siirtyminen 8 tunnin työpäivään toteutui teollisuudessa ja kaupassa metallityöväenliiton lakon… [Lue Lisää]
Venäläiset juhlivat vallankumousta Kauppatorilla

Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 muk… [Lue Lisää]
Lenin ylitti Venäjän imperiumin rajan Torniossa 15.4.1917

Sveitsissä maanpaossa ollut Vladimir Iljitš Lenin palasi seurueineen Venäjälle Saksan, Ruotsin j… [Lue Lisää]
Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä kooll… [Lue Lisää]
Eduskunta kokoontui suurin odotuksin 5. huhtikuuta 1917

Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen valtiopäiville. Monet vaikeat asiat odottiv… [Lue Lisää]
Vallankumoussankarien hautajaiset mittava mielenilmaus

Helsingissä 30. maaliskuuta 1917 suoritettu kahden merisotilaan hautaus on yksi Suomen historian su… [Lue Lisää]
Helsingin venäläiset varuskuntarakennukset 1917 ja suomalainen varuskunta 1918

Venäjän valtio rakennutti Helsinkiin ja hankki kaupungista kymmeniä kohteita varuskunnan tarpeisi… [Lue Lisää]
Venäjän väliaikainen hallitus tunnusti Puolan

Venäjän väliaikainen hallitus antoi 30. maaliskuuta julistuksen, jossa se tunnusti Puolan riippum… [Lue Lisää]
Helsinkiin saapui 29. maaliskuuta kaksi vuoden 1917 keskeistä hahmoa: Svinhufvud ja Kerenski

Helsingin rautatieasemalla koettiin 29.3.1917 poikkeuksellinen päivä. Juna toi runsaan puolentoist… [Lue Lisää]
Suomeen nimitettiin 26.3.1917 maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus

Venäjän väliaikaisen hallituksen 20. maaliskuuta antama manifesti 1917 peruutti useimmat Suomen i… [Lue Lisää]
Puhelin oli tärkeä yhteyksien tekijä jo 1917

Suomi oli ajan hermolla puhelinliikenteen kehityksessä Venäjän vallan loppuvuosina. Puhelin oli 1… [Lue Lisää]
Työväenliike juhli näkyvästi kansainvälistä naistenpäivää 4. maaliskuuta 1917

Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat eli… [Lue Lisää]
Levottomuuden merkkejä Pietarissa

Venäjän valtakunnanduuma kokoontui uudelleen 27. helmikuuta 1917. Puhemies Mihail Rodzjanko piti i… [Lue Lisää]
Pakkanen paukkui ja ruokapula paheni talvella 1917

Talvi 1916–1917 oli pitkä ja kylmä. Pakkanen oli kova etenkin tammi-helmikuun vaihteessa. Etelä… [Lue Lisää]
Vuoksesta haluttiin voimaa Pietariin

Venäjän ministerineuvosto herätti henkiin keisarivallan viime kuukausina ajatuksen Vuoksen vesivo… [Lue Lisää]
Venäjän keisarikunta 1917

Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudi… [Lue Lisää]
Rasputinin murha kertoi säröistä Venäjän eliitissä

Grigori Jefimovitš Rasputinin myöhään illalla 29. joulukuuta tapahtunut murha oli vuoden 1917 al… [Lue Lisää]
Itsenäisyyslehti Uusi Päivä

Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen aukesivat Suomessa valtioelämän padot. Sanomalehti U… [Lue Lisää]
Suomella oli oma raha jo ennen itsenäistymistä

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneet kansallisvaltiot ottivat käyttöön oman rahayk… [Lue Lisää]
Maaliskuun vallankumous 1917 pakotti Nikolai II:n luopumaan vallasta

Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotinen historia Venäjän valtaistuimella päättyi torstaina 2./15… [Lue Lisää]
Perustietoa Suomen poliittisesta historiasta

Suomen poliittisen historian pääpiirteistä löytyy perustietoa kattavasti internetistä. Tietoa o… [Lue Lisää]
Itsenäisyyssenaatti – Svinhufvudin I hallitus 27.11.1917‒27.5.1918

Itsenäisyyssenaatiksi kutsutaan P. E. Svinhufvudin ensimmäistä hallitusta. Sen antaman itsenäisy… [Lue Lisää]
Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka j… [Lue Lisää]
Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinki… [Lue Lisää]
Suomen itsenäistyminen 15.11. ja ensimmäinen vallankumous

Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 käsiteltiin edellisellä viikolla tapahtuneen Venäjän lokak… [Lue Lisää]
Suomi oli 1917 lukutaitoisten luterilaisten vaurastuva maatalousmaa, jonka väestöstä puolet oli alle 25-vuotiaita

Suomi oli syntyessään sananmukaisesti nuori kansakunta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia ol… [Lue Lisää]
Suomen viralliset tunnukset: lippu ja vaakuna

Siniristilippu – Punakeltainen leijonalippu sai väistyä, kun eduskunta vahvisti siniristilipun S… [Lue Lisää]