Kronologia

-1862

Suomi vuoteen 1863

 

1543

Ensimmäinen suomenkielinen kirja, Mikael Agricolan ABCkiria ilmestyy. Teos sisältää luterilaisen uskon opillisen ytimen.

1597

24.2.

Nuijasodan ratkaisutaistelu, jossa jossa 3 000–4 000 talonpojan joukko kärsi Ilmajoen Santavuorella tappion Klaus Flemingin johtamille ratsujoukoille.

1616

22.1.

Kuningas Kustaa Aadolf avaa Helsingissä maapäivät, joilla ovat edustettuina Suomen säädyt. Maapäivät antavat suostumuksensa ylimääräiseen sotaveroon, hyväksyvät Ruotsissa jo käyttöön otetun kyytivelvollisuuksien järjestelyn ja vakuuttavat uskollisuuttaa Ruotsin kuninkaalle.

1617

27.2.

Ruotsi ja Venäjä solmivat Stolbovan rauhan, jossa Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaasta tuli osa Ruotsia. Rauhan jälkeen huomattava osa karjalaisista, jotka olivat uskonnoltaan ortodokseja, muutti Venäjälle välttääkseen Ruotsin harjoittaman käännytystyön ja ankaramman verotuksen. Tilalle muutti luterilaista väestöä.

1636

20.2.

Ruotsissa annettiin ensimmäinen postijärjestys. Suomessa postinkuljetus järjestettiin kenraalikuvernööri Pehr Brahen ensimmäisellä virkakaudella 1637–1640.

1640

Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia, aloittaa toimintansa. Sen yhteyteen perustetaan myös kirjasto.

1694–1697

Suomi kärsi ankarista katovuosista. Vilja jäivät huonon sään vuoksi niukoiksi tai menetettiin kokonaan. Vähintään neljännes Suomen väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin.

1703

16.5.

Pietari I antaa Pietarin kaupungin perustamismääräyksen

1714–1721

Suureen Pohjan sotaan (1700–1721) liittynyt Iso viha, jonka aikana Suomi oli venäläisten miehittämä. Venäläissotilaat harjoittivat miehitysaikana laajamittaista terroria ja ryöstelyä. Isonvihan aikana kuoli miehittäjän surmaamana 5 000 ihmistä. Arviolta 8000 suomalaisia vietiin työvoimaksi Venäjälle. Erityisen paljon miehityksestä kärsi Pohjanmaan lääni.

1721

30.8.

Uudenkaupungin rauha päätti Suuren Pohjan sodan ja isonvihan. Ruotsi menetti Venäjälle Inkerin, Viron, Käkisalmen läänin eteläosan ja Karjalankannaksen. Rajalinja tunnetaan myös Pietari Suuren rajana.

1734

1.9.

Valtakunnan yleinen laki tulee voimaan Ruotsissa. Lakiin koottiin kaikki tärkeimmät siviili-, rikos- ja prosessioikeuden säännökset. Laki yhdeksän osaa ovat naimiskaari, perintökaari, maakaari, rakennuskaari, kauppakaari, rikoskaari, rangaistuskaari, ulosottokaari ja oikeudenkäymiskaari. Vuoden 1734 laki jäi voimaan myös Suomen Venäjään liittämisen jälkeen. Laki on pääosin kumottu, mutta se on niin Suomessa kuin vanhin vielä osittain voimassa oleva laki.

1741–1743

Pikkuviha on Ruotsin aloittamaan hattujen sotaan liittynyt Suomen venäläismiehitys. Venäläissotilaat käyttäytyivät kurinalaisemmin kuin isonvihan aikana, eikä pikkuvihasta aiheutunut siviiliväestölle kovin suuria kärsimyksiä.

1743

7.8.

Turussa solmittiin hattujen sodan päättänyt rauha Ruotsin ja Venäjän välillä. Ruotsin itäraja siirtyi Suomessa Kymijoelle. Myös osasta Etelä-Savoa ja muun muassa Savonlinnasta tuli osa Venäjää.

1749

Ruotsin kuningaskunnassa aletaan pitää tarkkoja väestötilastoja. Suomessa syntyi 16 700 lasta. Kuolleiden määrä oli 11 600.

1753

9.2.

Julkaistaan kuninkaallinen kirje, joka velvoittaa maaherrat valvomaan, että pitäjänmakasiineja (lainajyvästöjä) perustetaan jokaiseen seurakuntaan Ruotsin valtakunnassa. Makasiiniin varastoitiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi katovuosina leipä- ja siemenviljana. Lainatusta viljasta maksettiin korko, joten se oli myös eräänlainen pankki. Mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja tuotto käytettiin köyhäinhoitoon sekä koulujen ylläpitoon. Makasiinien toiminta loppuu 1900-luvun alussa.

17.2. / 1.3.

Gregoriaaninen kalenteri käyttöön Ruotsissa. Helmikuun 17. päivästä siirryttiin suoraan maaliskuun alkuun.

1757

Ensimmäinen isojakoasetus annetaan Ruotsissa. Isojako johtaa maanomistuksen laajamittaiseen uudelleenjärjestelyyn, mikä vaikuttaa maa- ja metsätalouteen sekä asutuksen sijoittumiseen myös Suomessa.

1762

Perunanviljely alkaa yleistyä Pommerin sodasta tulleiden sotilaiden tuotua perunoita mukanaan.

1766

2.12.

Ruotsissa tulee voimaan painovapausasetus, jonka yhtenä aloitteentekijänä oli pappissäätyyn kuulunut Anders Chydenius. Perustuslakina säädetty asetus takaa ruotsalaisille laajemman painovapauden kuin missään muussa maassa. Lähes kaikki viralliset asiakirjat tulevat julkisiksi, mikä mahdollista lainsäädännön ja hallinnon poliittisen arvostelun. Hengellinen kirjoittelu jää ennakkosensuurin alaiseksi.

1771

15.1.

Ensimmäinen suomalainen sanomalehti, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, alkaa ilmestyä. Lehteä julkaistaan vuoteen 1861 saakka. Sen nimi lyhenee pian muotoon Åbo Tidningar.

12.2.

Kustaa III:sta tulee Ruotsin kuningas hänen isänsä Adolf Fredrik II:n kuoltua ylensyöntiin.

1772

21.8.

Kustaa III tekemä vallankaappaus päättyy kuninkaalle menestyksekkäästi ja hän sanelee Ruotsille uuden kuningasvaltaisen hallitusmuodon. Ruotsi muuttui perustuslailliseksi monarkiaksi, jossa kuninkaan asema oli vahva.

1775

1.9.

Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomalaiset Tietosanomat, julkaisee näytenumeron. Mynämäen kirkkoherran Antti Lizeliuksen kustantama lehti ilmestyy 1776 kahdesti kuussa nimellä Suomenkieliset Tietosanomat.

1788

28.6.

Kustaan III:n aloittama sota Venäjää vastaan alkoi. Kuningas ei saavuttanut toivomaansa nopeaa menestystä ja se venyi yli kahden vuoden mittaiseksi. Ruotsin laivaston Ruotsinsalmen taistelussa solmitun voiton jälkeen Venäjän keisarinna Katariina II oli valmis tekemään rauhan, joka solmittiin 14.8.1790. Sodassa kuoli yli kaksikymmentä tuhatta Ruotsin armeija sotilasta. Heistä ainoastaan 1 500 kaatui taisteluissa, muut menehtyivät tauteihin.

1789

Yhdistys- ja vakuuskirja laajentaa Ruotsin kuninkaan valtaoikeuksia.  Valtiopäivät menettää oikeuden päättää hyökkäyssodasta. Oikeus päättää veroista säilyy valtiopäivillä. Ruotsiin perustetaan korkein oikeus, kun aikaisemmin korkeimpana oikeusasteena toiminut valtaneuvosto lakkautetaan. Suomessa yhdistys- ja vakuuskirja on voimassa vuoden 1919 hallitusmuodon säätämiseen saakka.

1792

29.3.

Kuningas Kustaa III murhataan Tukholmassa. Hallitsijaksi nousee hänen 13-vuotias poikansa Kustaa IV Adolf, joka on viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas.

1794

2.8.

Vaasan Luku-seuran osakkaiden ”huviksi ja ajankuluksi” perustama Suomen ensimmäinen lainakirjasto alkaa toimia. Vaasan Luku-Kirjastosta saivat lainata kirjoja seuran jäsenten lisäksi myös muut vaasalaiset. Kirjasto muuttuu pian yleiseksi lainakirjastoksi. Sen toiminta loppui 1844.

1797

1.11.

Suomen Talousseura (Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura) perustetaan tavoitteenaan kehittää maataloutta sekä terveydenhoitoa.

1802

Suomen ensimmäinen isorokkorokotus annetaan. Kirkonkirjoihin ilmestyy vähitellen merkintä rokotettu. Rokottajan tehtävää hoitivat alkuvaiheessa usein seurakuntien lukkarit.

1808

21.2.

Suomen sota Ruotsin ja Venäjän välillä alkaa venäläisten yllätyshyökkäyksellä Suomeen. Tieto hyökkäyksestä saavuttaa kuningas Kustaa IV Adolfin viikon kuluttua.

3.5.

Viaporin linnoituksen ruotsalainen sotaväki antautui venäläisille.

19.11.

Ruotsi ja Venäjä solmivat aselevon, jonka aikana ruotsalaisjoukot vetäytyvät Suomen alueelta. Sotatoimet Suomessa ovat ohi. Ruotsin valtakunnan itäinen osa alkaa muuttua Venäjän imperiumiin kuuluvaksi suuriruhtinaskunnaksi.

1809

29.3.

Venäjän keisari Aleksanteri I antaa hallitsijanvakuutuksensa Porvooseen koollekutsutuille maapäiville osallistuville säätyjen edustajille. Suomi säilytti lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa autonomisena suuriruhtinaskuntana, jonka hallitsija oli Venäjän keisari.

17.9.

Suomen sota päättyy Haminan rauhan. Aiemmin Ruotsiin kuulunut Lappi liitetään Tornionjokea myöten Suomen suuriruhtinaskuntaan, samoin Ahvenanmaa.

1812

18.2.

Aleksanteri I vahvistaa tullihallituksen (tulli-ylijohtokunta, general tulldirektion) ohjesäännön.

24.3.

Suomen vanhin uskonnollinen yhdistys, Suomen Pipliaseura perustetaan. Seuran tarkoituksena on painaa ja myydä raamattuja mahdollisimman edullisesti. Raamattujen määrä kaksinkertaistui sen toiminnan tuloksena noin kymmenessä vuodessa. Samalla lukutaito yleistyi.

8.4.

Helsingistä tulee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.

Romaneista tuli lainsuojattomia Suomessa.

1816

20.2.

Keisari asettaa Suomeen koskenperkausjohtokunnan, jonka tehtävänä on järjestää ja valvoa koskien ja vesiväylien perkauksia, järvenlaskuja ja suonkuivatustöitä.

1821

25.3.

Kreikka julistautui itsenäiseksi ja maan vapaussota alkoi. Sota kesti 11 vuotta ja päättyi Kreikan itsenäistymiseen toukokuussa 1832.

1824

3.1.

Åbo Underrättelserin, vanhimman Suomessa edelleen ilmestyvän sanomalehden näytenumero ilmestyy.

1825

8.7.

Viimeinen Suomessa rauhanaikana kuolemaantuomittu teloitetaan kirveellä. Tahvo Putkonen oli surmannut miehen lyömällä tätä koivuhalolla päähän. Tämän jälkeen langetetut kuolemanrangaistukset muutetaan karkotukseksi Siperiaan.

1827

4.9.

Syttyi Turun suurpalo, joka hävittää yli 80 prosenttia kaupungin rakennuksista.

27.10

Keisari Nikolai I määrää Keisarillisen Turun Akatemian siirrettäväksi Helsinkiin, jossa sen nimeksi tulee Keisarillinen Aleksanterin yliopisto.

1831

16.2.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustava kokous pidetään.

1833

10.6.

Keisari Nikolai I ja keisarinna Aleksandra saapuvat vierailulle Helsinkiin höyrylaiva Izoralla. Helsingin eteläsatamaan pystytetään 18.12.1835 muistokivi paikalle, jossa keisarinna astui ensimmäisen kerran maihin Suomessa.

10.8.

Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Kiteen Puhoksessa rakennettu Ilmarinen suorittaa neitsytmatkansa.

1835

28.2.

Elias Lönnrot päiväsi Kalevalan ensimmäisen version esipuheen. Kalevalan päivää vietetään siten ”Vanhan Kalevalan” käsikirjoituksen valmistuspäivänä.

1847

12.1.

Helsinkiin ylioppilas Paavo Tikkasen toimesta perustetun suomenmielisen Suometar-sanomalehden ensimmäinen numero ilmestyy.

1848

21.2.

Karl Marxin laatima Kommunistinen manifesti ilmestyi.

13.5.

Maamme-laulun ensiesitys ylioppilaiden Floran-päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä. Laulun on sanoittanut ruotsiksi J. L. Runeberg ja säveltänyt Fredrik Pacius.

15.5.

Häpeärangaistuksena käytetty jalkapuussa istuttaminen käyttö kielletään Suomessa.

1849

Elias Lönnrotin kokoama laajempi Kalevala ilmestyy. Tämä ”Uusi Kalevala” tunnetaan edelleen Kalevalana.

17.4.

Elias Lönnrot saa valmiiksi Kalevalan uudistetun laitoksen.

1850

29.6.

Suomettaren julkaiseminen päättyy väliaikaisesti maaliskuun 1850 kieliasetuksen sisältämien sensuurisäädösten ajettua lehden toimituksen liian ahtaalle.

1851

28.1.

Suomettaren julkaiseminen jatkuu sensuurisäädösten johdosta pidetyn julkaisutauon jälkeen.

29.10.

Zachris Topeliuksen Fältkärs berättelser (Välskärin kertomukset) alkaa ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningar –lehdessä.

1852

9.12.

Suomen ensimmäinen maakuntalaulu, A. Oksasen (August Ahlqvist) sanoittama ja Karl Collanin säveltämä Savolaisen laulu, esitetään Savo-karjalaisen osakunnan erojaisillassa Kaisaniemessä. Ilta järjestetään Nikolai I:n määrättyä ylioppilasosakunnat lakkautettavaksi. Suometar julkaisee laulun sanat 14. joulukuuta.

15.2.

Helsingin Nikolainkirkko vihitään käyttöön. Kirkon rakentaminen oli alkanut jo 1830.

1854

27.3.

Krimin sota alkaa virallisesti, kun Ranska ja Englanti julistavat sodan Venäjälle.

1855

2.6.

Lennätinlinja Pietarista Helsinkiin valmistuu.

1856

1.3.

Ensimmäiset suomalaiset postimerkit ilmestyvät.

30.3.

Pariisin rauha päättää Krimin sodan.

7.9.

Saimaan kanava avataan liikenteelle.

1858

10.3.

Annetaan julistus metsäopiston perustamisesta Lammin Evolle. Opisto antaa ”korkeampaa metsäopetusta” 1862–1866 ja 1874–1908. Sen toiminta päättyy, kun Helsingin yliopisto aloittaa metsätieteellisen tutkimuksen ja opetuksen 1908.

1859

19.12.

Senaatti julkaisee asetuksen, joka sallii kauppapuotien perustamisen maalle senaatin luvalla.

1860

27.2.

Kumotaan muita kuin uskonnollisia suomenkielisiä kirjoja koskenut painattamiskielto, joka on ollut voimassa vuodesta 1850.

4.4.

Suomen oma rahayksikkö, markka, otetaan käyttöön.

17.9.

Koskenperkausjohtokunta muuttuu Tie- ja vesiyhdistysten ylihallitukseksi.

20.10.

Suomen Hypoteekkiyhdistys aloittaa toimintansa keskittyen aluksi maatalouden luotottamiseen.

14.11.

Helsingin kaduilla otetaan käyttöön kaasuvalaistus. Samana vuonna perustetaan kaasulaitos myös Viipuriin. Turun kaasulaitos aloittaa toimintansa 1862.

1861

1.4.

Talonpoikaissääty esitttää Aleksanteri II:lle anomuksen suomen kielen aseman parantamiseksi; keisari lupaa tehdä voitavansa.

9.11.

Kaikissa Suomen kaupungeissa vietetään J. V. Snellmanin aloitteesta Porthanin päivää.

1862

31.1.

Ensimmäinen juna kulkee Helsingistä Hämeenlinnaan – säännöllinen liikenne alkaa 17. maaliskuuta.

21.5.

Maan ensimmäinen liikepankki, Suomen Yhdys-Pankki, aloittaa toimintansa.