19.–20.2.

Helsingissä järjestetään pikaluistelun EM-kilpailut.

1.4.

Ivar Wilskmanin perustaman Suomen Urheilulehden ensimmäinen numero ilmestyy.

1.5.

Raittiusliikkeen julistama yleinen juomalakko alkaa. Vuoden 1898 loppuun mennessä 70 000 henkilöä antaa kirjallisen vakuutuksen olla nauttimatta ja tarjoamatta väkijuomia. Lakko laimenee vähitellen ja loppuu virallisesti syksyllä 1900.

24.5.

Maalaiskunnat velvoitetaan jakamaan alueensa kansakoulupiireiksi, mikä lisää nopeasti koulujen määrää.

29.8.

Suomen suuriruhtinas Nikolai II nimittää Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi kenraaliadjutantti Nikolai Ivanovitš Bobrikovin (1898–1904).

15.11.

Naiset saavat oikeuden hakea valtion ylläpitämien seminaarien lehtorinvirkoja.

24.11.

Kenraalikuvernööri Bobrikov esittelee keisarille laajan venäläistämisohjelman, johon sisältyy muun muassa oppikirjojen ja koulujen opetusohjelman tarkistaminen, venäjän kielen käytön lisääminen virastoissa, siirtyminen yhteiseen rahaan ja tullilaitokseen ja virkojen avaaminen venäläisille. Lisäksi Bobrikov arvioi, että tilattoman väestön olojen kohentamalla on mahdollista muokata siihen kuuluvien mielialoja venäläisille myönteisemmiksi.