1.1.

Suomessa on vuosisadan vaihtuessa 2 713 000 asukasta.

23.1.

Säädyt kokoontuvat lakimääräisille valtiopäiville – valtaistuinpuheessaan kenraalikuvernööri kieltää puuttumasta asioihin, joilla yleistä valtakunnallista merkitystä.

29.1

Asetus kieltää kirjapainoja painamasta kielletyn tai lakkautetun aikakausjulkaisun korvaajaksi aiottua julkaisua.

Tammi-helmikuu

Venäläinen fyysikko Aleksander Popov onnistui luomaan yhden maailman ensimmäisistä radioyhteyksistä Suursaaren ja Kotkan Kuutsalon välillä. Radioyhteyttä käytettiin apuna marraskuussa 1899 karille Suursaaren lähistöllä ajaneen panssarilaiva General Admiral Graf Apraksinin pelastustöissä.

15.4.

Pariisin maailmannäyttely avataan – suomalaista arkkitehtuuria ja taidetta esittelevä paviljonki herättää laajaa kansainvälistä kiinnostusta marraskuuhun asti avoinna olleessa ja 50 miljoonaa kävijää koonneessa näyttelyssä.

12.5.

Vesioikeusvaliokunnan mietintö valmistuu – tavoitteena vesilainsäädännön uudistaminen.

15.6.

Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoittaa, että suomalaiset postimerkit on korvattava ulkomaanlähetyksissä venäläisillä merkeillä 14.8.1900 ja kotimaanliikenteessä 14.1.1901 lähtien.

17.6.

Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto SVUL perustetaan ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Ivar Wilskman – keisari ei kuitenkaan suostu vahvistamaan liiton sääntöjä.

20.6.

Suomen suuriruhtinas Nikolai II vahvistaa kielimanifestin venäjän kielen käyttöönotosta maan hallintoa koskevia asioita käsiteltäessä.

23.6.

Joukko edellisten valtiopäivien jäseniä allekirjoittaa ritarihuoneella kielimanifestia vastustavan kirjelmän.

26.6.

Vapaaherra V. M. v. Born ja professori Otto Donner jättävät kielimanifestia vastustavan kirjelmän ministerivaltiosihteeri v. Plehvelle.

29.6.

Sanomalehti Nya Pressen lakkautetaan – lehden viimeinen numero ilmestyy Afsked-nimisenä 4. heinäkuuta.

2.7.

Keisarillinen asetus rajoittaa kokoontumisvapautta: yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taloudellisia kysymyksiä käsitteleviin tilaisuuksiin on anottava lupa kenraalikuvernööriltä.

4.–6.7

Helsingissä pidetään työläisnaisten edustajien kokous, joka perustaa Työläisnaisten liiton. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Ida Alhstedt (sittemmin Aalle-Teljo).

6.7.

Senaatti päättää 12 äänellä 6 ääntä vastaan julkaista kielimanifestin – manifestia vastustaneet senaattorit eroavat.

4.9.

Ensimmäinen sähkökäyttöinen raitiovaunu alkaa liikennöidä Helsingissä linjalla Töölö–Hietalahti.

10.12.

Y. S. Yrjö-Koskinen selittää Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessä myöntyväisyyssuunnan periaatteita.

Kajaaniin perustetaan opettajaseminaari.