8.2.
Jean Sibelius johtaa toisen sinfoniansa kantaesityksen Helsingissä – vastaanotto on erittäin innostunut.
18.2.
Helsingissä syntyy mellakka kasakkasotnian hajottaessa senaatintorille mielenosoitukseen kokoontuneen väkijoukon.
22.–23.2.
Helsingfors Skridskoklubb järjestää Helsingissä pikaluistelun MM-kilpailut.
23.3.
Suuri yleisö pääsee ensimmäisen katsomaan Akseli Gallen-Kallelan Vanhan ylioppilastalon musiikkisaliin maalaamaa Kullervon sotaanlähtö -freskoa kaunokirjailijaliiton järjestämissä Kivi-iltamissa.
9.4.
Arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema Kansallisteatterin talo vihitään – ensimmäisenä näytelmänä esitetään Aleksis Kiven Lea, jonka pääosassa nähdään Ida Aalberg.
Elias Lönnrotin syntymän satavuotismuistoa juhlitaan näyttävästi eri puolilla Suomea. Lönnrotin patsas paljastetaan ilman juhlallisuuksia Helsingissä.
17.4.–18.4.
Helsingin kasakkamellakat. Helsingin Kaartinmaneesissa käynnistyviä uuden asevelvollisuuslain mukaisia kutsuntoja kokoontuu seuraamaan suuri väkijoukko – kasakkapartiot kutsutaan lopulta väkijoukkoa hajottamaan.
19.4.
Turun hovioikeus kieltäytyy noudattamasta senaatin kehotusta koskien laittoman asevelvollisuuslain toimeenpanoa.
6.6.
Lainvalmistelukunnan toisen osaston entiset jäsenet allekirjoittavat ehdotuksensa vankien kuljetuksesta.
19.6.
Laki maanvuokrasta maalla määrää uudet torppari- ja mäkitupalaissopimukset tehtäväksi kirjallisesti.
10.7.
Nikolai II määrää Suomen asetuskokoelman alkutekstin kieleksi venäjän sekä käännöskieliksi suomen ja ruotsin.
23.7.
Uusi vesioikeuslaki hyväksytään pitkän käsittelyn jälkeen.
21.8.
Suomen poliittisen työväenliikkeen tärkein urheiluseura Jyry perustetaan Helsingin Työväenyhdistyksen toimesta.
29.8.
Naiset saavat oikeuden hakea apteekkioikeuksia samoin perustein kuin miehet.
2.10.
Suomen Virallinen Lehti vahvistaa, että Turun hovioikeuden varapresidentti Stadigh sekä hovioikeudenneuvokset Procopé ja Bruun on erotettu viroistaan.
11.10.
Senaatin kirjelmä vahvistaa Turun hovioikeuden varapresidentti Stadighin sekä hovioikeudenneuvosten Procopén ja Bruunin erotukset viroistaan – syynä asevelvollisuuslain toimeenpanosta kieltäytyminen.
17.10
K. J. Ståhlberg yrittää kirjeellä taivutella Svinhufvudia osallistumaan lokakuun 23.–24. p:nä Helsingissä järjestettävään suomalaisen puolueen kokoukseen.
22.10.
K. J. Ståhlberg on huolissaan suomalaisen puolueen kokouksessa tehtävistä päätöksistä ja koettaa toistamiseen taivutella Svinhufvudia osallistumisen kannalle.
23.10.
Suomalaisen puolueen kokouksen osanottajat allekirjoittavat julkilausuman, joka kehottaa noudattamaan asevelvollisuuskutsuntoja.
26.10.
P. E. Svinhufvud kirjoittaa viipurilaiskollegalleen asessori Edv. Paldanille, että Turun hovioikeuden presidentti Streng on huolissaan hovioikeuden lakkauttamisesta käsiteltävien poliittisten juttujen nojalla.
30.10.
Suomen suuriruhtinas Nikolai II ei kenraalikuvernööri Bobrikovin esityksestä vahvista SVUL:n sääntöjä ja toiminta jatkuu epävirallisena.
6.11.
P. E. Svinhufvud kirjoittaa viipurilaiskollegalleen asessori Edv. Paldanille, että Turun hovioikeuden enemmistö on vahvasti laillisuuden kannalla, vaikka poliittisten juttujen käsittelyä lykättiinkin.
24.11.
Turun hovioikeuden täysistunnossa esitetään hallitsijan senaatin kautta antama määräys virkasyytejuttujen käsittelyjärjestyksestä saatettavaksi kihlakunnantuomarien ja raastuvanoikeuksien tietoon.
5.12.
Svinhufvud kirjoittaa viipurilaiskollegalleen Turun hovioikeuden jäsenten pitävän virkasyytejuttuja koskevaa ”ukaasi n:o 27”:ää laittomana.
Joulu- ja tammikuussa hovioikeuksien vastustusmiehet käyvät kirjeenvaihtoa saadakseen aikaan yhtenäisen menettelyn virkasyyteasiassa.
20.12.
Oikeustoimituskunta käskee kirjelmässä Turun hovioikeutta viipymättä ilmoittamaan senaattiin avoimeksi tulleista kuudennen tai sitä korkeamman arvoluokan viroista.
31.12.
Turun hovioikeus käsittelee oikeustoimituskunnan käskyä korkeiden virkojen julkituonnista – Svinhufvud katsoo, ettei kirje anna aihetta toimenpiteisiin.