1.2.

Elisenvaaran–Savonlinnan välinen rataosuus avataan liikenteelle.

2.2.

Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi nimitetään ratsuväenkenraali Vladimir von Böckmann, joka hoitaa virkaa vuodet 1908–1909 – hän ei hyväksynyt toisen sortokauden toimia ja joutui eroamaan.

8.2.

Senaatti nimittää P. E. Svinhufvudin Lappeen tuomiokunnan tuomariksi.

10.2.

Eduskunta kokoontuu toisille valtiopäiville ja P. E. Svinhufvud valitaan uudestaan puhemieheksi.

12.2.

Eduskunnan juhlalliset avajaiset, joissa puhemies P. E. Svinhufvud esittää vastauspuheen hallitsijan valtaistuinpuheeseen.

26.2.

Mechelin vastaa välikysymyksiin Suomen ja Venäjän suhteista.

27.3.

Eduskunta käsittelee perustuslakivaliokunnan mietintöä Suomen ja Venäjän suhteista – talousosaston senaattorit Leo Mechelin, O. Donner, K. E. F. Ignatius ja F. Stjernvall eroavat.

6.4.

Keisari-suuriruhtinas hajottaa eduskunnan.

6.4.

Kenraalikuvernööri hyväksyy P. E. Svinhufvudin nimityksen Lappeen tuomariksi.

24.4.

Helsingin Polyteknillinen opisto muuttuu Teknilliseksi korkeakouluksi.

2.6.

Keisarisuuriruhtinas hyväksyy uuden lainsäädäntöjärjestyksen – toisen sortokauden katsotaan alkavan.

18.6.

Viipurin laulujuhlilla esitetään Oskar Merikannon säveltämä ensimmäinen suomenkielinen ooppera Pohjan neiti.

1.–2.7.

Suomessa järjestetään toiset eduskuntavaalit – P. E. Svinhufvud tulee valituksi sekä Mikkelin läänin että Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.

1.–2.7.

Eduskuntavaaleissa SDP saa 83 (+1), Suomalainen puolue 55 (-4), Nuorsuomalainen puolue 26, RKP 24, Maalaisliitto 10 (+1) ja Kristillinen Työväenliitto 2.

19.7.–3.8.

62 suomalaisurheilijaa osallistuu Lontoon olympiakisoihin – Suomen ja koko Venäjän ensimmäisen olympiavoiton saavuttaa 22. heinäkuuta painija Verner Weckman joka kukistaa Lontoon olympiakisojen raskaan keskisarjan loppuottelussa Yrjö Saarelan.

25.7.

Kenraalikuvernööri Böckmann yrittää senaattori Aug. Nyberghin ja Edvard Hjeltin kautta varmistaa, että P. E. Svinhufvudin tuleva puhe ei sisältäisi mitään sopimatonta.

27.7.

Ministerivaltiosihteerin apulainen Björnberg ja Edvard Hjelt keskustelevat tulevasta valtaistuinpuheesta – Hjelt sieventää puhetta leppeämpään muotoon.

1.8.

Talousosaston uudeksi varapuheenjohtajaksi nimitetään nuorsuomalainen Edvard Hjelt – talousosastossa yhä eniten vanhasuomalaisia edustajia.

4.8.

Puhemies P. E. Svinhufvud tapaa Edvard Hjeltin ennen eduskunnan avajaisia ja saa hyväksynnän tulevalle puheelleen.

5.8.

Eduskunnan avajaiset – puhemies P. E. Svinhufvudin puhe tulkitaan venäläislehdistössä röyhkeäksi.

25.8.

Puhemies P. E. Svinhufvudin antama varoitus edustaja Valppaalle nostattaa sosialidemokraattien piirissä pintaan vanhat syytökset ”perustuslain rikkojasta”.

6.11.

Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään ensimmäisen kerran. Päätöksen ruotsinkielisten suomalaisten uudesta juhlapäivästä teki Ruotsalaisen Kansanpuolueen puoluehallitus joulukuussa 1907.

23.11.

Ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja alkaa ilmestyä Otavan ja Werner Söderström Oy:n yhteishankkeena, joka osoittautuu menestykseksi – vuonna 1920 valmistunutta kymmenosaista Suomalaista Tietosanakirjaa myydään 16 000 kappaletta.

31.12.

Suomessa on vuoden lopussa ensimmäisen kerran yli kolme miljoonaa asukasta (3 023 443).