1.–2.2.

Eduskuntavaalit, joissa SDP saa 86 (+2), Suomalainen puolue 42 (-6), Nuorsuomalainen puolue 28 (-1), RKP (+1) ja Maalaisliitto 17 (+4) paikkaa sekä Kristillinen Työväenliitto 1 paikka.

1.–2.2.

Suomen neljänsissä eduskuntavaaleissa vain 60 % äänioikeutetuista äänestää.

28.2.

Viipurin talvikisojen yhteydessä järjestetään Papulanlahden jäällä Suomen ensimmäiset autokilpailut.

2.3.

P. E. Svinhufvud valitaan perustuslaillisten äänillä eduskunnan puhemieheksi.

27.3.

Hallitsijan antama uusi armollinen julistus kaventaa Suomen määräämisvaltaa laissa ja asetuksissa, joilla katsotaan olevan yleisvaltakunnallinen merkitys.

26.5.

Eduskunta anoo Nikolai II:lta, että hän pitäisi voimassa Suomen peruslait.

10.6.

Eduskunnan vastalauseesta huolimatta valtakunnanduuma hyväksyy ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen. Äärikansallismielinen duuman jäsen Puriškevitš huudahtaa voitonriemuisena ”Finis Finlandiae!” (Suomen loppu).

14.6.

Pietari Suuren pronssipatsas pystytetään Viipuriin Nikolai II:n toisen määräyksestä kaupungin valtauksen 200-vuotismuistoksi – patsas poistetaan kesällä 1918.

24.–26.6.

Ensimmäiset yleiset työväen soitto-, laulu- ja urheilujuhlat järjestetään Tampereella.

27.6.

Eduskunnan puhemies P. E. Svinhufvud pitää Terijoen laulujuhlilla puheen: ”Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö ei ole meitä velvoittava.”

30.6.

Keisari-suuriruhtinas Nikolai II vahvistaa lain yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä.

8.7.

Senaatti julkaisee yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä koskevan lain Suomen asetuskokoelmassa.

28.8.

Vuonna 1878 itsenäistynyt Montenegron ruhtinaskunta julistautuu kuningaskunnaksi. Itsenäisyys päättyy Itävallan miehitettyä maan 1916. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Montenegrosta tulee osa uutta Jugoslavian liittovaltiota.

11.9.

Joensuun ja Lieksan välinen rautatie valmistuu.

14.9.

Eduskunta kokoontuu ylimääräisille valtiopäiville – puhemieheksi valittu P. E. Svinhufvud kannattaa jyrkkää kantaa laittomaksi katsomaansa säännökseen nähden.

18.9.

Eduskunnan avajaisissa puhemies P. E. Svinhufvud pitää tiiviin puheen.

23.9.

Eduskunta hyväksyy puhemies P. E. Svinhufvudin esittämän menettelyn ja ilmoittaa hallitsijalle, ettei se voinut »maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä valtiopäiväkutsumuksessa annettujen tehtävien täyttämiseen» – eduskunta hajotetaan.

16.10.

Puhemies P. E. Svinhufvud ehdottaa sopuvaaleja ja yhteistä rintamaa maan oikeuksien puolustamiseksi, mutta ehdotus raukeaa.

Suomalainen ooppera aloittaa toimintansa.

Suoritetaan ensimmäinen koko maan kattava maatalouslaskenta.