5.1.
Yhdysvaltalainen Ford Motor Company ilmoittaa ottavansa käyttöön kahdeksan tunnin työpäivän ja viiden dollarin minimipäiväpalkan.
15.1.
Helsingin ja Pietarin välinen puhelinlinja valmistuu.
26.1.
Suomalainen professori ja valtiomies Leo Mechelin kuolee. Mechelin oli yksi passiivisen vastarinnan ja Suomen oikeuksien puolustamisen johtohahmoista.
3.2.
Eduskunnan uudeksi puhemieheksi valitaan K. J. Ståhlberg.
27.2.
P. E. Svinhufvud palaa eduskuntatyöhön sairausloman jälkeen.
8.3.
Adolf Aarno epäonnistuu viimeisessä lentoyrityksessään Tampereella. Kone tuhoutuu täysin, mutta Aarno säilyy lähes vahingoittumattomana.
20.3.
Eduskunta pyytää keisari Nikolai II:ta saattamaan voimaan vuonna 1907 hyväksytyn kieltolain. Suuriruhtinas ei suostu tähän.
31.3.
Svinhufvud esittää ankaraa arvostelua kotimaista hallitusta vastaan.
4.4.
Asetus ammattivaaralta suojelemisesta julkaistaan.
6.4.
Keisarillinen Suomen senaatti antaa päätöksen liputtamisesta ja ilotulituksen järjestämisestä keisarillisina juhlapäivinä. Sen mukaan ”valtionlaitosten huoneistot sekä rakennukset, joihin on sijoitettu valtionapua nauttivia laitoksia, jos rakennukset ovat niiden omia tahi kokonaan niiden hallussa, ovat koristettavat kadun puolelta valkean-sinisen-punasilla Venäjän kansallislipuilla, sekä kaupungeissa ja kauppaloissa sitä paitsi iltasin valaistavat juhlatulilla”.
7.4.
Venäjän meriministeri kieltää keisarikunna telakoita ottamasta vastaan tilauksia Saksasta.
24.4.
Svinhufvud puhuu valtiopäivillä ns. valtiokaappausjärjestelmästä ankaraan sävyyn ja kritisoi hallituksen toimia laittoman järjestyksen toimeenpanossa.
21.5.
Tukholman kisojen jälkeen Yhdysvaltoihin muuttanut Hannes Kolehmainen saapuu kotimaahansa ja saa sankarin vastaanoton.
26.5.
Senaatti antaa päätöksen ilmailusta (Suomen asetuskokoelma 20/1914), jonka mukaan lentolaitteella saa lentää vain ilmailuklubiin kuuluva henkilö, joka on saanut klubin esityksestä kuvernööriltä ”lentämis- tai ilmaannousuoikeuden”.
2.6.
Suomen Olympiakomitea päättää osallistua KOK:n Pariisin kongressiin 15.–23.6. huolimatta epävarmuudesta venäläisen hallitusvallan aikeista – kongressiin nimetään R. F. von Willebrand, Fredrik Hackman ja Ernst Krogius.
5.6.
Venäjän ministerineuvosto on hyväksynyt kenraalikuvernööri Seynin vaatimuksen, että Suomen Olympiakomitea on joko alistettava Venäjän komitean alaisuuteen tai hajotettava.
6.6.
Ruumiillinen kuritus kielletään suomalaisissa oppilaitoksissa.
15.–23.6.
Pariisin suuri olympiakongressi päättää tulevien olympiakisojen lajivalikoimasta – olympiarenkaat tulevat ensi kerran käyttöön liikkeen symbolina.
16.6.
Pariisin olympiakongressi poistaa Suomen olympiakisoihin osallistumiskelpoisten maiden joukosta – Venäjän edustajat tarjoavat suomalaisille mahdollisuutta osallistua Berliinin kisoihin 1916 Venäjän joukkueen osana.
28.6.
Serbinationalisti Gavrilo Princip surmasi Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin Sarajevossa.
9.7.
Turussa mitattiin Suomen siihen mennessä korkein lämpötila 35,9°C. Ennätys rikotaan vasta 29. heinäkuuta 2010.
28.7.
Itävalta-Unkari julistaa sodan Serbialle.
29.7.
Venäjä julistaa yleisen liikekannallepanon, joka ei koske kuitenkaan Suomea.
29.7.
Kenraalikuvernööri Franz Albert Seyn määräsi sotasensuurin voimaan Suomessa.
30.7.
Venäjä aloittaa liikekannallepanon tukeakseen Serbiaa, jolle Itävalta-Unkari julisti sodan.
31.7.
Kenraalikuvernööri Franz Seyn julisti Suomen sotatilaan.
1.8.
Saksa julistaa sodan Venäjälle.
8.8.
Venäjän leskikeisarinna Maria Fjodorovna palaa Euroopasta Pietariin Tornion kautta.
11.8.
Saksalaiset tuhoavat Bengtskärin majakan. Saman kohtalon kokee 6.9. Bogskärin majakka.
14.8.
SVUL peruuttaa elokuun 9. päivälle suunnittelemansa ”ensimmäisen yleisen suomalaisen urheilupäivän”.
17.8.
Tannenbergin taistelu alkoi Itä-Preussissa Venäjän 1. ja 2. armeijan hyökättyä Paul von Hindenburgin komentamaa Saksan 8. armeijaa vastaan.
6.9.
Hannes Kolehmainen lähtee maasta palatakseen Amerikkaan.
6.9.
Alkaa ensimmäinen Marnen taistelu, jossa Ranskan 6. armeija hyökkäsi Pariisia kohti edenneitä saksalaisia vastaan. Kahden miljoonan miehen taistelussa sai surmansa tai haavoittui yli 100 000 ihmistä. Kaatuneiden joukossa on kuuluisa ranskalainen kestävyysjuoksija Jean Bouin.
Syksyllä saksalaisystävällisyys Suomessa lisääntyy – myös P. E. Svinhufvud osallisena salaiseen kirjeenvaihtoon saksalaisviranomaisten kanssa.
6.10.
Svinhufvud saa uudelta prokuraattorilta Konstantin Kasanskilta pyynnön toimittaa lyhennysotteita tietyistä asiakirjoista – Svinhufvud ymmärtää, ”että riita tästä tulee”.
19.10.
Saksan Kööpenhaminan lähetystö saa väärennökseksi osoittautuvan Svinhufvudin, Procopén ja Hackmanin allekirjoittaman valtakirjan liittyen neuvotteluihin saksalaisavustuksesta Suomen mahdolliselle kapinalle.
31.10.
P. E. Svinhufvud lähettää prokuraattorinvirastolle kirjelmän, jossa kieltäytyy toimittamasta pyydettyä lyhennysotetta Konstantin Kasanskille, koska häntä ei voida pitää ”laillisena prokuraattorina Suomessa”.
Marraskuun puolivälissä Suomessa käynnistyy laaja venäläistämisohjelma.
13.11.
Kenraalikuvernöörin päätöksellä P. E. Svinhufvud erotetaan Lappeen tuomiokunnan tuomarin virasta – syynä yhdenvertaisuuslain voimassaolon sekä Kasanskin prokuraattorin virkaan nimittämisen laillisuuden kieltäminen.
18.11.
Suomessa astuu voimaan väliaikainen kieltolaki.
20.11.
Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kassahuoneessa Helsingissä pidetään jääkäriliikkeen synnyn kannalta merkittävä kokous.
22.11.
Svinhufvud arvioi Viipurin hovioikeudelle lähettämässään kirjeessä kenraalikuvernöörin antaman erottamispäätöksen laittomaksi ja aikoo jatkaa tuomarinviran hoitamista.
24.11.
Svinhufvud saapuu Luumäen käräjille aikomuksenaan jatkaa Lappeen tuomiokunnan tuomarin viran hoitamista.
25.11.
Venäläisviranomaiset pidättävät P. E. Svinhufvudin Luumäen käräjätalossa ja vievät Viipurin lääninvankilaan.
26.11.
Kenraalikuvernööri antaa määräyksen P. E. Svinhufvudin karkotuksesta Siperian Tomskiin sodan ajaksi.
7.12.
Svinhufvud matkustaa junalla Pietariin – jatkomatka lopulliseen karkotuspaikkaan Tomskiin onnistuu tavallisena matkustajana.
8.12.
P. E. Svinhufvudin juna lähtee Pietarista kohti karkotuspaikkaa Siperiassa.
14.12.
Svinhufvud saapuu Siperian Tomskiin.
Joulun alla Svinhufvud saapuu karkotuspaikkaansa Tymskojessa ja asettuu kauppias Savadovskin talon yläkertaan.