26.1.

Raitiovaunuliikenne Helsingin Erottajalta Munkkiniemeen alkaa.

25.2.

Ensimmäisten jääkärien koulutus alkaa Hampurin lähistöllä Lockstedtin leirillä majuri Maximilian Bayerin johdolla.

10.3.

Tsaari Nikolai II vierailee Helsingissä.

Maaliskuun lopussa Svinhufvud siirretään Tymskojesta Kolyvaniin.

1.4.

Nikolainkaupungin (Vaasa) vesilaitoksen vesijohtoverkosto otetaan käyttöön. Samalla valmistuu viemäröinti.

15.4.

Suomen Pankki lopettaa setelien lunastamisen kultarahalla.

9.5.

Hannes Kolehmainen voittaa kolmannen kerran New Yorkin 21 kilometriä pitkän halkijuoksun, jota seuraa katujen varsilla vähintään 500 000 ja jopa yli miljoona katsojaa.

14.7.

Suomessa kielletään kaikkien tekstiilituotteiden maastavienti.

5.8.

Saksan armeija valtaa Varsovan.

10.8.

Saksalainen laivasto-osasto pommittaa Utön linnaketta.

11.8. Sodassa vammautuneiden

26.8.

Koko Puola on keskusvaltojen miehittämä.

Saksan sotaministeriö päättää perustaa pataljoonan vahvuisen osaston suomalaisista vapaaehtoisista, komentajaksi määrätään majuri Maximilian Bayer.

31.8.

Osa suomalaisista vapaaehtoisista korotetaan alipäällystöksi Lockstedtin harjoitusleirillä.

2.9.

Venäjän kielestä tulee pakollinen oppiaine tyttökouluissa.

5.9.

Nikolai II ryhtyy hoitamaan Venäjän armeijan ylipäällikön tehtäviä.

12.9.

Suomen ensimmäinen jalkapalloon tarkoitettu ruohokenttä, Helsingin Töölön Pallokenttä, vihitään käyttöön – kenttäyhtiön puheenjohtaja toimii Erik von Frenckell.

14.10.

Keisari-suuriruhtinas pidentää torpparien, lampuotien ja mäkitupalaisten vuokrasopimuksia kunnes uusi lainsäädäntö saadaan valmiiksi.

Elintarvikkeiden kuljetus ilman lupaa läänin rajojen ulkopuolelle kielletään Suomessa.

6.11.

Suomalaiseen jääkäripataljoonaan perustetaan kolmas komppania.

28.11.

SVUL:n keskushallinto hyväksyy Akseli Gallén-Kallelan ehdotukset urheilumerkeiksi. Hiihtojaosto erotetaan pyöräily- ja luistelujaostosta.

8.12.

Jean Sibelius johtaa 50-vuotisjuhlakonsertissaan Helsingissä viidennen sinfoniansa kantaesityksen – Sibeliuksen juhlapäivästä muodostuu merkittävä kansallinen tapahtuma.

9.12.

Tulitikkujen ja paperin vienti Suomesta kielletään.

Joulukuun puolivälissä eduskunnan nuorsuomalaisen ryhmän puheenjohtaja P. Ahmavaara kääntyy ministerivaltiosihteeri Markovin puoleen järjestääkseen P. E. Svinhufvudin paluun Siperiasta Suomeen – anomus hylätään.

24.12.

Keisari määrää, että Suomen eduskunta kokoontuu vasta, kun poikkeukselliset ajat ovat menneet ohi.