1.6.
Turun yleislakko julistetaan päättyneeksi.
Pääministeri Oskari Tokoi ja prokuraattori P. E. Svinhufvud saavat Turun lakon lopetetuksi, mutta uuden yhteenoton uhka säilyy.
Senaatti saa oikeuden määrätä rajahintoja tärkeille elintarvikkeille sekä oikeuden päättää niiden hallussapidosta ja myynnistä. Tämä mahdollistaa mm. viljavarastojen takavarikot. Yksityiset saavat varastoida enintään kolme kiloa ryynejä ja neljä kiloa muuta viljaa jokaista ruokakunnan jäsentä kohden. “Pakkolaiksi” kutsutun säädöksen hyväksyvät myös porvarit ja maanviljelijät. Lain tavoitteena on hillitä anarkian uhkaa. Ruokapulaa pahentaa Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen suuri ruoan kulutus.
5.6.
Senaatti kieltää leipäviljan käytön eläinten rehuksi. Myös viljan pilaamisesta virheellisellä käsittelyllä tulee rangaistava teko. Leipäkorttijärjestelmä otetaan käyttöön koko maassa. Kuukausiannos on viikossa 1 050–2 100 grammaa riippuen työn raskaudesta.
Senaatti vahvistaa Eliel Saarisen suunnittelemat uudet postimerkkimallit. Leijonakuvioiset merkit otetaan käyttöön lokakuun alussa 1917.
7.6.
Työväen Urheilulehden näytenumero ilmestyy. Ennakkotilauksia kertyi yli kymmenentuhatta. Vuonna 1898 perustettu Suomen Urheilulehti saa kilpailijan. Lehden perustaminen kertoo Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitossa kiristyvästä jännitteestä porvarillisen ja työläisurheilun välillä.
8.6.
Senaatin kamaritoimituskunnan elintarvikeosasto alaisuuteen perustetaan ruokahuollon hallinto. Maanlaajuisen elintarvikekeskuskomitean alaisuudessa toimivat lääninkomiteat ja kuntiin perustetaan elintarvikelautakunnat. Pääkohteena on viljan kulutuksen säännöstely. Kunnat selvittävät paikallisen viljamäärän ja varastoivat valtiolle luovutettavan viljan. Elintarvikelautakuntien tehtävänä on lisäksi valvoa, että kylvetty vilja kuivattiin ja varastoitiin asianmukaisesti.
Senaatti antaa Lex Tulenheimoksi nimetyn lakiesityksen, jonka tarkoituksena on järjestää Suomen ja Venäjän välinen suhde. ”Laki erinäisten asioiden siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistaviksi” olisi antanut väliaikaiselle hallituksen oikeuden kutsua koolle, avata ja lopettaa valtiopäivät sekä valvoa Venäjän etua Suomessa. Sosiaalidemokraattien toukokuussa laatima ehdotus olisi jättänyt väliaikaiselle hallitukselle valtaa vain ulkopolitiikassa sekä sotilaskysymyksissä.
Sotilasneuvostojen Helsingin aluekomitea uhkaa ottaa suomalaiset pankit hallintaansa, koska Venäjän ruplan kurssi laskee koko ajan. Neuvostot pelkäävät ruplien vaihtamisen loppuvan. Suomen Pankki kiistää väitteet.
11.6.
Viipurissa perustetaan Karjalan Naisten Voimistelutalo Osakeyhtiö, joka ryhtyy ylläpitämään aluksi naisten voimistelukotia ja kurssikeskusta. Tanhuvaaraksi nimetty keskus muuttuu sittemmin Urheiluopistoksi.
Hallituksen esitys ylimmän vallan käytöstä, ”Lex Tulenheimo”, annetaan eduskunnalle – eduskuntakäsittelyssä muuttuvaa esitystä aletaan myöhemmin kutsua valtalaiksi.
12.6.
Lex Tulenheimo tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Pääministeri Oskari Tokoi ilmoittaa lakiesitystä esitellessään Suomen tähtäävän itsenäisyyteen.
15.–18.6.
SDP pitää ylimääräinen puoluekokous Helsingissä. Kokous hyväksyy päätöslauselman, jossa tavoitteeksi asetetaan itsenäinen Suomen tasavalta.
Enemmistö puoluekokouksen osanottajista hyväksyy Tokoin senaatin nimittämistavan. Vähemmistö arvostelee sitä, että päätösvaltaa oli siirretty Venäjälle, kun senaatin oli nimittänyt väliaikainen hallitus.
16.6.
Ensimmäinen yleisvenäläinen työläis- ja sotilasneuvostojen kongressi avattiin Pietarissa. Kokouksessa V. I. Lenin pitää puheen, jossa hän vaatii proletariaatin diktatuuria.
17.6.
Joukko anarkisteja valtaa Jean Boldtin johdolla Nikolainkirkon Helsingissä. Boldt on kuopiolaissyntyinen asianajaja ja toimittaja, joka 1890-luvulla oli kiinnostunut 1890-luvulla teosofiasta ja myöhemmin tolstoilaisuudesta sekä sosialismista.
Toinen kokousten johtohahmoista oli entinen pappi Juho Uoti. Kesäkuun 17. päivänä joukko Boldtin kannattajia jää jumalanpalveluksen jälkeen Nikolainkirkkoon. Boldt nousee saarnastuoliin ja alkaa pitää puhetta. Kirkko täyttyi illan aikana äärimmilleen, anarkistit pitävät omia puheitaan ja laulavat työväenlauluja. Paikalle jää yöksi noin 200–300 henkeä. Miliisit yrittävät poistaa heitä kirkosta, mutta eivät onnistu joukossa olevien sotilaiden vastustelun vuoksi. Miliisi tekee uuden iskun aamuyöllä ja onnistuu pidättämään Boldtin ja tyhjentämään Nikolainkirkon 18 tuntia kestäneen valtauksen jälkeen. Boldtin vangitseminen aiheutti Senaatintorilla rajua mellakointia, kun hänen kannattajansa kivittivät poliisilaitoksen ikkunoita ja yrittivät vapauttaa Boldtin. Mellakoinnissa loukkaantui kolme miliisiä.
Oikeudenkäynnissä Boldt luokitellaan mielenvikaiseksi ja hänet suljetaan Niuvanniemen mielisairaalaan. Boldt vapautuu vain hieman ennen kuolemaansa vuonna 1920.
Leipäviljavarastojen takavarikko tulee voimaan. Omavaraistalouksissa oman kulutuksen ylittävästä viljasta tulee yhteiskunnan omaisuutta. Ylijäämävilja on tarkoitus jakaa leipäkorttiannoksina kuluttajille.
22.6.
Venäläisen sotaväen omavaltaisuuksista valituksia saanut prokuraattori P. E. Svinhufvud pyytää kenraalikuvernööriltä, että venäläinen sotaväki ei sekaantuisi Suomen kansalaisten keskinäisiin asioihin.
23.6.
Rautatiehallituksen esityksestä Pietarin nimi säilyi suomen kielessä ennallaan, vaikka kaupungin nimi oli 1914 muutettu Petrogradiksi. Samana päivänä Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosuudella puhkaistaan 1 225 metriä pitkä Pönttövuoren tunneli, joka oli valmistuessaan Suomen pisin. Louhintatyöt oli aloitettu lokakuussa 1914.
24.6.
Tukholmassa toimiva ulkomaanvaltuuskunta toimittaa Saksa pääesikunnalle muistion, jossa toivotaan saksalaisten kiirehtivän sotilasapuaan Suomelle. Valtuuskunta pyytää aseita 100 000 miehelle ja saksalaisten maihinnousua Suomeen. Aktivistit liioittelevat suomalaisten valmiutta kapinaan antamalla ymmärtää, että Suomessa on kapinajoukkoja valmiina. Aktivistit esittelevät saksalaisille eversti Nikolai Mexmontanin laatiman kansannoususuunnitelman, jossa hahmotellaan 70 000 miehen armeijan perusta, ja vaihtoehtoisia strategioita. Mexmontanin suunnitelmassa saksalaisten maihinnousu oli välttämätön kansannousun onnistumiseksi. Hän pyrki vakuuttamaan saksalaiset tuomalla esille maihinnousun edut Pietariin suuntautuvan hyökkäyksen kannalta.
26.6.
Venäjän väliaikainen hallitus antaa käskyn aloittaa suurhyökkäys. Tarkoituksena on nostattaa levottoman armeijan taisteluhenkeä korostamalla “uuden, vapaan Venäjän etuja”. Hyökkäys tyrehtyy kuitenkin heti, kun kokonaiset joukko-osastot pakenevat rintamilta. Sotilaalliseen epäonnistumiseen johtaa osaltaan sotilasneuvostojen ja bolsevikkien kasvanut vaikutusvalta.
29.6.
Eduskunta hyväksyi lain, joka takaa täydet kansalaisoikeudet Suomessa asuville juutalaisille. Laki jää kuitenkin vahvistamatta.
30.6.
Helsingissä alkaa 10. heinäkuuta asti kestävä miliisilakko.
Sisäasiaintoimituskunnan päällikön Allan Serlachiuksen toimet järjestyksen valvonnan palauttamiseksi lailliselle kannalle johtavat Helsingissä miliisilakkoon. Nuorsuomalaisen Serlachiuksen päätarkoituksena on erottaa työläiset miliisistä. Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta vaatii, että miliisi on siirrettävä työväenluokan käsiin ja aloittaa lakon. Samana päivänä alkaa kirjaltajien valtakunnallinen lakko. Pääkaupungin porvarillisten lehtien ja monien maakuntalehtien ilmestyminen keskeytyy yli kuukaudeksi.
Senaatin asettama komitea, jonka tehtävänä oli suunnitella sotateollisuuden saattamista rauhanaikaisella kannalle, ehdotti senaatille perustettavaksi valtion keskustyönvälitystoimistoa. Toimiston tehtävänä olisi ollut välittää työvoimaa supistuvasta sotateollisuudesta aloille, joilla olisi voitu tarjota työtä. Toimintaa olisi ohjannut ja valvonut toimikunta, johon olisi valittu yksi teollisuuden ja yksi työväenjärjestöjen edustaja.
Helsingissä alkaa 10. heinäkuuta asti kestävä miliisilakko, joka alkaa uudelleen muutaman päivän keskeytyksen jälkeen uudelleen. Lakko loppuu vasta 26. heinäkuuta.
Kesäkuun 1917 keskilämpötila oli Helsingissä 12,2 astetta ja Sodankylässä 11,6 astetta.
Päälähteenä on käytetty Tampereen yliopiston Suomi 80 -sivustolla julkaistua maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1918 ulottuvaa kronologiaa.