1.11.
Ympärysvaltain aselepoehdot Saksalle ovat epävirallisen tiedon mukaan erittäin ankarat.
Unkarissa kansallisneuvosto ottaa vallan ja maa irtautuu Itävallasta. Keisari Kaarle vapauttaa Unkarin uskollisuudenvalasta kaksoismonarkialle.
Suomen toisen vapaudenlainan, 100 miljoonaa markkaa, merkintäaika päättyy. Obligaatioita on merkitty runsaan 70 miljoonan markan arvosta.
2.11.
Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud arvioi keskustelussaan Ruotsin Helsingin lähettilään Westmanin kanssa, ettei Ahvenanmaa saa muodostua esteeksi hyville suhteille Ruotsin kanssa.
Suomen, Ukrainan ja Saksan edustajat allekirjoittavat sopimuksen, jolla Suomi oikeutetaan kuljettamaan Saksan kautta Ukrainaan sinne myyty suomalainen paperin, ja tuomaan Ukrainasta Suomeen melkoisen määrän sokeria.
Virkamiesyhdistysten keskusliiton kokous alkaa. Liitto on perustettu joulukuussa 1917.
Jyväskylä–Pieksämäki -rataosuus luovutetaan virallisesti rautatiehallitukselle. Rata oli valmistunut liikennöitävään kuntoon tammikuussa 1918.
Kenraali Mannerheim on matkalla Lontooseen.
3.11.
Turkulaisia sosialisteja oli koolla Palokunnantalolla. Kokous päätti aloittaa kunnallisvaalivalmistelut ja ryhtyä toimiin sosialidemokraattisen yhdistyksen perustamiseksi kaupunkiin.
4.11.
Hessenin prinssi Friedrich Karl kertoo Suomen lähetystössä järjestetyssä tapaamisessa eduskunnan puhemies Lauri Ingmanin, Antti Tulenheimon ja Suomen Saksan-lähettiläs Edvard Hjeltin kanssa, että aikoo edelleen lykätä lopullista ratkaisuaan Suomen kuninkaaksi ryhtymisen suhteen. Kuninkaanvaali ei saa olla esteenä Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle eräiden suurvaltojen taholta.
5.11.
Eduskunta kokoontuu vuoden 1918 varsinaisille valtiopäiville. Avajaispäivänä tarkastetaan 97 edustajan valtakirjat. Paikalle tulee myös SDP:n Evert Huttunen, joka ilmoittaa valtakirjansa kadonneen. Huttunen ei vielä pääse osallistumaan eduskunnan työhön.
Senaatti antaa Suomen Pankin luvan laskea liikkeelle 25 ja 50 seteleitä vaihtorahapulan helpottamiseksi.
Koiton talolle kokoontuu sosiaalidemokraatteja keskustelemaan valtiollisesta tilanteesta. Kokous hyväksyy ponnet, joissa vaaditaan uusia eduskuntavaaleja ja jo ennen uutta hallitusta, saksalaisjoukkojen vetämistä Suomesta ja suojeluskuntajärjestön lakkauttamista.
6.11.
Eduskunnan puhemieheksi valitaan monarkistien ehdokas Ernst Nevanlinna.
William Shakespearen ”Romeon ja Julian” ensi-ilta Kansallisteatterissa. Romeota näyttelee Jussi Snellman ja Juliaa Aili Somersalmi.
7.11.
Karjalan suojeluskuntien lähetystö käy esittämässä kenraali von der Goltzille, valtionhoitaja Svinhufvudille ja sotaministeri Thesslefille pyynnön saksalaisjoukkojen pysyttämisestä Suomessa ja erityisesti Karjalankannaksella.
Bremenissä pidetään joukkokokous, jonka päätteeksi 30 000 osanottajaa marssii läpi kaupungin. Hampurissa työmies- ja sotilasneuvoston keskustoimiston ilmoittaa, että kaikki julkiset ja sotilasrakennukset on miehitetty.
8.11.
Senaatti antaa asetuksen vuoden 1919 ylioppilastutkinnosta. Ylioppilastutkintoon kuuluneet yliopistossa suoritettavat suulliset kuulustelut lakkautetaan.
Valtionarkisto saa uuden senaatin vahvistaman ohjesäännön, joka siirtää arkiston kirkollis- ja opetusasiaintoimituskunnan alaisuuteen.
Ruotsin kuningas Kustaa V ottaa vastaan Suomen lähettilään G. A. Gripenbergin valtuuskirjan.
9.11.
Saksan keisari Wilhelm II ilmoittaa luopuvansa vallasta. Pääministerin tehtävät ottaa hoitoonsa sosiaalidemokraatti Friedrich Ebert.
Uusi Suometar kertoo Suomen ja Venäjän rajamaan komendantin K. N. Rantakarin antaneen julistuksen, jossa hän käskee kaikkia sotilas- ja siviiliviranomaisia ja suojeluskuntia säälimättömällä ankaruudella ehkäisemään ryöstöt ja murrot, jotka tahraavat ”maatamme ja kansaamme”. Julistuksen mukaan ”roistot ovat asevoimalla poistettavat, ja jos yrittävät, paeta, on rosvot ammuttava, ellei niitä muuten voida varmasti saavuttaa”.
10.11.
Helsingissä järjestetään tasavaltalaisten suurkokous, jonka julkilausumassa vaaditaan uusia eduskuntavaaleja ja puolueetonta ulkopolitiikkaa.
Tiedot Saksasta kertovat, että useisiin kaupunkeihin on perustettu työläis – ja sotilasneuvostoja.
11.11.
Ensimmäinen maailmansota päättyy Saksan ja ympärysvaltojen solmimaan aselepoon. Voittaneen ympärysvaltojen liittouman määräämät ehdot merkitsevät Saksan ehdotonta antautumista. Ehtoihin sisältyy Saksan armeijan aseistariisunta ja raskaita taloudellisia vaatimuksia. Vallasta luopunut keisari Wilhelm siirtyy Hollantiin.
Kansanedustaja Lauri Ingman kertoo eduskunnan täysistunnossa kuningaslähetystön matkasta ja Hessenin prinssi Friedrich Karlin kirjelmästä. Friedrich Karl toteaa, että ”näyttää melkein, että minun vaalistani kasvaisi este Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle”. Prinssi ilmoittaa, että ”katson eduksi molemmille puolille, että eräät seikat, jotka eivät ole määrättävissäni, pakottavat minua vielä jonkun aikaa lykkäämään lopullisen ratkaisuni, jonka kuten muistetaan, alunpitäen olen pidättänyt itselleni.”
Ahvenanmaan maakuntakokouksen valtuutetut Johannes Eriksson ja August Karlsson jättävät Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen Tukholman lähettiläille esityksen Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin.
Viro julistautuu uudelleen itsenäiseksi kahdeksan kuukauden saksalaismiehityksen jälkeen. Valtiopäivät kokoontuivat 10. marraskuuta ja virolaiset lehdet alkoivat ilmestyä.
12.11.
Uudenmaan läänin maaherra Bruno Jalander lakkauttaa Suomen Sosialidemokraatin yhteiskuntavastaisen kiihotuksen vuoksi. Syynä ovat lehden julkaisemien punaisten kuolinilmoitusten sävy, kirjoitukset valkoisesta terrorista, kaikkien hallituksen toimien leimaaminen mustaksi taantumukseksi ja lehden yleinen linja, joka otsikoista lähtien voidaan tulkita kiihotukseksi.
Senaatti asettaa Suomen meijeriyhdistyksen asiamiehen Alex von Beckerin kauppa-asiamieheksi Lontooseen ”etupäässä elintarpeitten hankkimista varten”.
13.11.
Eduskunnan uudeksi puhemieheksi valitaan Saksasta palannut kansanedustaja Lauri Ingman.
14.11.
Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue, Ruotsalainen puolue, Kansanpuolue ja Maalaisliitto päättävät pyytää kenraali Mannerheimia valtionhoitajaksi. Puolueet sopivat, että maahan on saatava uusi kokoomushallitus. Maalaisliitto on valmis tulemaan mukaan, mikäli hallituksessa on tasavaltalainen enemmistö. Eduskuntavaalit on järjestettävä helmi- tai maaliskuussa.
Kenraali von der Goltz käy ilmoittamassa senaatille, että saksalaiset sotajoukot poistuvat Suomesta heti.
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) 16. edustajakokous alkaa Helsingissä.
15.11.
Senaatti antaa asetuksen Valtion meteorologisen laitoksen perustamisesta. Asetuksen mukaan ”keskuslaitoksen tarkoituksena, on toimintaa ja johtaa ilmatieteellisiä, aerologisia ja magneettisia ynnä lähinnä niiden yhteydessä olevia geofyysillisiä tutkimustöitä maassa sekä tehdä näitten töitten tulokset tunnetuiksi Suomessa ja ulkomailla”.
16.11.
Valtionhoitaja Svinhufvud katsoo uuden hallituksen muodostamisen olevan niin kiireellinen kysymys, ettei sen ratkaisu voi jäädä odottamaan uudeksi valtionhoitajaksi Mannerheimin paluuta kotimaahan.
Suomen Virallinen Tietotoimisto ilmoittaa hallituksen valtuuttamana, että huhuissa englantilaisten joukkojen tulosta Suomeen ei ole mitään perää.
Juri Iljitš Repinin näyttely avautuu Ateneumissa. Esillä on yli 130 teosta.
17.11.
Senaatti pyytää virallisesti kenraali C. G. Mannerheimia Suomen uudeksi valtionhoitajaksi. Lontoossa oleskellut Mannerheim vastaa ehdotukseen myöntävästi.
17.–23.11.
Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseurat, Valtion kotitaloustoimikunta, Marttayhdistys ja Suomen lääkekasvien viljelemis- ja keräämisosuuskunta toimeenpanevat Helsingissä säilytettyjen ruoka- ja rehuaineiden, vastikkeiden, apteekkirohdoksien, puhdistus- ja valaistusaineiden, juomien, talouskalujen y. m. näyttelyn. Senaatti tukee näyttelyä 35 000 markan avustuksella.
18.11.
Ruotsin Helsingin lähettiläs Westman esittää senaatille toivomuksen, että Ahvenanmaan kysymys ratkaistaisiin kansanäänestyksellä.
19.11.
Yliopiston juhlasalissa järjestetään säveltäjä Oskar Merikannon 50-vuotisjuhlakonsertti. Uusi Suometar kertoi konsertista 20. marraskuuta: ”Konsertissa vallitsi kaiken iltaa sydämellinen mieliala. Herra Merikantoon kohdistuvat suosionosoitukset olivat voimakkaat ja kestävät. Hänen poistuessaan yliopistolta kaijutti Y.L. maisteri Klemetin johtamana ’Kaikukohon laulun maamme’ -laulun sekä Porilaisten marssin ja yleisö saattoi juhlijaa ’hyvä’-huudoilla hänen jättäessään yliopistotalon.”
Valtiorikosoikeus tuomitsee Suomen Pankin johtajana punaisessa Suomessa toimineen Anton Huotarin kuolemaan. Ratkaisu siirtyy valtiorikosylioikeudelle, koska kaksi jäsentä oli äänestänyt elinkautisen vankeusrangaistuksen puolesta.
Valistusarpajaisten neljä sanomalehtisivua täyttävä voittoarpojen luettelo ilmestyy mm. Uudessa Suomettaressa.
20.11.
Krasnaja Gorkasta ammutaan tykeillä noin 80 ammusta Vitikkalaan. Venäläisiä sotalaivoja liikehtii Uudenkirkon vesillä. Alukset ilmeisesti johtavat Suomeen ammuttua tykkitulta. Syynä tulitukseen on suomalaisten edellispäivänä miinoja laskeneita venäläisaluksia vastaan avaama tykkituli.
Ruotsista ostetun viljan lastaus alkaa Tukholmassa.
Sotaministeri Wilhelm Thesleff jättää eronpyyntönsä.
21.11.
Nobelin rauhanpalkinnon saajasta esitetään arveluja Norjassa. Vahvin ehdokas on Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson.
22.11.
Helsingin kaupungin edustajat luovuttavat 200 000 markkaa kenraali von der Goltzille jaettavaksi kaatuneiden saksalaisten omaisille ja Suomessa vammautuneille invalideille.
Ylioppilaskunnan Laulajat järjestää syyskonsertin. Siinä esiintyy myös laulajatar Alma Kuula, joka laulaa neljä miesvainajansa Toivo Kuulan laulua.
23.11.
Hämeen läänin maaherra Antti Tulenheimo palaa Saksasta, jossa hän on ollut lähes kaksi kuukautta perehdyttämässä Hessenin prinssiä Friedrich Karlia Suomen asioihin.
Kauko-Karjalassa kaatuneille pidetään muistohetki Helsingin Vanhassakirkossa.
24.11.
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton vuosikokous erottaa liitosta seurat, joiden jäsenistä yli puolet on ottanut osaa kapinaan sekä seurojen jäsenet, jotka on tuomittu kapinaan osanotosta kansalaisluottamuksensa menettäneiksi. Jyrkkiä rangaistuksia vaativat erityisesti K.E Levälahti ja Arvo Vartia. Eino Pekkala jättää päätöksestä vastalauseen.
Saksalaiset sotajoukot viettävät Helsingissä suurin juhlallisuuksin ”vainajain sunnuntaita” (Totensontag), jonka Saksan hallitus on määrännyt vietettäväksi sodassa kaatuneitten muistoksi.
25.11.
Senaatin maatalousasiain toimituskunta antaa kuulutuksen, jossa se kehottaa torppareita olemaan myymättä vuokraoikeuksiaan maanomistajille.
Höyrylaiva S2 takavarikoi Virosta tulossa olevasta moottoriveneestä 229 pulloa konjakkia.
26.11.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta viettää vuosijuhlaansa näyttävästi. Kutsuvieraina ovat mm. kenraali von der Goltz, valtionhoitaja Svinhufvud, senaattori Paasikivi, sotaministeri Thesleff, yliopiston rehtori, osakuntien inspehtorit ja muu professorikunta.
27.11.
Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud nimittää pääministeri Lauri Ingmanin hallituksen. Hän vahvistaa samalla useita nimenmuutoksia. Senaatti muuttuu valtioneuvostoksi, senaatin toimituskunnat ministeriöiksi, senaatin varapuheenjohtaja pääministeriksi ja prokuraattori oikeuskansleriksi.
Uusi Suometar kertoo, että runoilijat Eino Leino ja Hjalmar Procopé ovat saaneet valtion 3 000 markan taiteilijaeläkkeen.
Uusi venäjänkielinen sanomalehti ”Severnaja Shisnj” (Elämä Pohjolassa) alkaa ilmestyä Helsingissä.
28.11.
Uuden hallituksen ensimmäinen istunto. Hallituksen tavoitteena on saada kaikkien ulkovaltojen tunnustus Suomen itsenäisyydelle.
Yliopiston konsistori tekee esityksen Helsingin Aleksanterin yliopiston nimen muuttamisesta muotoon Helsingin yliopisto, perustettu Turussa vuonna 1643.
Bolševikit valtaavat Virossa Narvan ja aloittavat pian etenemisen kohtia Tallinnaa.
29.11.
Paavo Virkkunen seuraa pääministeriksi siirtynyttä Lauri Ingmania eduskunnan puhemiehenä.
30.11.
Tampereella paljastetaan kaupungin valtauksessa kaatuneiden ruotsalaisten vapaaehtoisten muistopatsas. Juhlapäivänä on kulunut 200 vuotta Kaarle XII:n kuolemasta. Muistomerkkiin kiinnitetyssä kilvessä on kolmen kruunun alla kirjoitus: ”Täällä kaatuivat urheat Ruotsin miehet puolustaessaan Suomen vapa