4.1.
Uusi yhdistyslaki kumoaa sodan jälkeiset poikkeustilasäännökset.
7.1.
SFI:n palkkaama ruotsalainen treenari Carl Silfverstrand saapuu maahan. Hänen toimensa kestää marraskuuhun 1920 saakka.
15.1.
Ruotsinkielinen yliopisto Åbo Akademi aloittaa toimintansa Turussa.
16.1.
Suomen Talvikisojen järjestelykomitea ilmoittaa, että valtionhoitaja C. G. Mannerheim on suostunut kisojen suojelijaksi. Suomenkieliset urheilujohtopiirit tulevat vasta tämän jälkeen hankkeen taakse.
25.1.
Pariisin rauhankonferenssissa hyväksytään Kansainliiton perustaminen.
26.1.
Helsingissä kokoontuneet 56 työläisseuran valtuutetut perustavat Työväen Urheiluliiton (TUL). Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Eino Pekkala. Sihteerinä toimii V.J. Kostiainen.
28.1.
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustetaan.
30.1.
Hallitus asettaa sotaministerin esityksestä Ivar Wilskmanin johtaman komitean pohtimaan voimistelu- ja urheilujohtajaopiston perustamista. Aloitteen isä on Lauri Pihkala.
30.1.
TUL perustaa voimistelu-, talviurheilu- ja painijaostot.
3.2.
Ranska palauttaa diplomaattisuhteet Suomen kanssa.
28.2.
Vuoden 1918 varsinaiset valtiopäivät päättävät toimintansa.
28.2.
Työväen Urheilulehti alkaa jälleen ilmestyä, nyt TUL:n äänenkannattajana.
1. ja 3.3.
Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa porvarilliset puolueet saavat 118, sosiaalidemokraatit 80 ja Kristillinen työväenliitto 2 paikkaa. Maalaisliitto nousee toiseksi suurimmaksi puolueeksi 42 edustajallaan. Kansallinen Kokoomus saa 28, Kansallinen Edistyspuolue 26 ja RKP 22 paikkaa.
5.3.
Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin uusi rautatieasema otetaan virallisesti käyttöön.
8.3.
Tornion ja Haaparannan välinen rataosuus valmistuu.
15.3.
Yhdistysrekisteri alkaa toimia Patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä.
21.3.
Sisäministeriön alaisuuteen perustetaan rajavartiolaitos.
21.3.
Kumotaan määräykset venäjän kielen käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa.
22.–23.3.
Ensimmäiset Kuopion talvikisat järjestetään Puijon maisemissa.
1.4.
Uusi eduskunta aloittaa toimintansa – puhemieheksi valitaan Maalaisliiton Lauri Kristian Relander
5.4.
KOK myöntää vuoden 1920 olympiakisat Antwerpenille. Kutsu kisoihin päätetään lähettää vain niille Euroopan maille, joissa on KOK:n jäseniä – Saksa, Itävalta ja Unkari jätetään näin ulkopuolelle. Pohjoismaiset jäsenet boikotoivat Lausannen kokousta protestina Saksaa kohtaan aiotuille sulkutoimille.
17.4.
Suomelle nimitetään uusi hallitus – pääministerinä Edistyspuolueen Kaarlo Castrén.
28.4.
Laki valkoisten eläkkeistä – sisällissodassa haavoittuneiden ja kaatuneitten valkoisten perheenjäsenet alkavat saada eläkettä.
6.5.
Iso-Britannia tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
6.5.
Helsingin kaupunki perustaa urheilulautakunnan, jonka puheenjohtajaksi tulee Erik von Frenckell.
7.5.
Yhdysvallat tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
Valtioneuvosto antaa asetuksen raittiusosaston perustamisesta sosiaaliministeriöön. Osasto johtaa kieltolain tultua voimaan 1. kesäkuuta 1919 alkoholipitoisten aineiden valmistusta, maahantuontia, varastointia, kuljetuksia ja myyntiä.
13.5.
Hallitus jättää eduskunnalle esityksen Suomen tasavaltaisesta hallitusmuodosta.
Eduskunta hyväksyy lain tupakkavalmisteista maksettavasta verosta.
19.–28.5.
Ensimmäiset suomenruotsalaiset kansankäräjät järjestetään. Suomenruotsalaiset vaativat asemansa turvaamiseksi omia hallintoalueita, hiippakuntaa, kouluhallitusta sekä ruotsia komentokieleksi ruotsinkielisissä joukko-osastoissa.
Kesäkuussa Turun Rauta- ja Vaunuteollisuus alkaa valmistaa Kullervo-traktoreita. Rautapyöräisiä traktoreita tehdään vuosina 1919–1924 yhteensä noin 500.
1.6.
Kieltolaki tulee voimaan Suomessa.
14.6.
Hallitusmuotoesitys äänestetään lepäämään yli vaalien – perustuslakivaliokunta jatkaa hallitusmuodon käsittelyä kansanedustaja Heikki Ritavuoren lakialoitteen pohjalta.
19.6.
Valtionhoitaja C. G. Mannerheim vapauttaa kaksitoista kansanedustajaa ja 2 000 muuta vankia.
28.6.
Versailles’n rauhansopimus allekirjoitetaan ympärysvaltojen ja Saksan välillä – sopimus astuu voimaan 10.1.1920. Ensimmäisen maailmansodan voittajavallat sanelevat tiukat rauhaehdot, jotka herättävät heti katkeruutta Saksassa.
21.6.
Eduskunta hyväksyy tasavaltaisen hallitusmuotoesityksen, joka on työstetty kansanedustaja Heikki Ritavuoren lakialoitteen pohjalta.
17.7.
Valtionhoitaja Mannerheim taipuu vahvistamaan Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon ja luopuu interventiosuunnitelmasta Pietariin.
25.7.
Eduskunta valitsee tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentin K. J. Ståhlbergin.
26.7.
Presidentti K. J. Ståhlberg antaa eduskunnassa juhlallisen vakuutuksensa.
29.7.
Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Reinhold Felix von Willebrand lähettää Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtajalle Pierre de Coubertinille kirjeen, jossa hän pyytää eroa KOK:n jäsenyydestä ikä- ja terveyssyiden vuoksi ja suosittelee seuraajakseen Ernst Krogiusta.
1.9.
Korkein hallinto-oikeus aloittaa toimintansa.
26.10.
Perustetaan Kieltolakiliitto, jonka tarkoituksena on edistää kieltolain noudattamista ja valvontaa.
16.12.
Sosiaalidemokraattien puoluekokous päättää, ettei puolue osallistu hallitusyhteistyöhön muuta kuin kriisitilanteessa.