10.1.

Versailles’n rauha astuu voimaan ja Kansainliiton toiminta käynnistyy.

30.1.

2 600 sisällissodan vankia vapautuu ja 40 000 entistä punavankia saa takaisin kansalaisoikeudet.

28.2.

Suomen Työnantajain Keskusliiton toimistossa perustetaan lakkojen murtamiseen tarkoitettu Vientirauha -järjestö. Järjestö tunnetaan johtajansa Martti Pihkalan mukaan paremmin Pihkalan kaartina.

29.2.

Suojeluskuntain moottoriosasto järjestää Helsingin Taivallahden jäällä Suomen ensimmäiset sodanjälkeiset automobiilikilpailut.

29.2.

Yleisurheilijain olympiavalmennuskomitea järjestää ensimmäiset ”herätyskilpailut” Helsingin Kaartin maneesissa. Tuloksia ei anneta julkisuuteen.

1.3.

Eduskunta hyväksyy ensimmäiset urheilulle tarkoitetut valtionavustukset, yhteensä 200 000 mk. SVUL saa 85 000 mk, TUL 60 000 mk. Lisäksi avustetaan, SNLL:ää, Uimaliittoa ja Palloliittoa. Varat sijoitetaan kirkollis- ja opetusministeriön pääluokkaan.

9.3.

TUL:n liittoneuvosto päättää vastauksena Olympiakomitean kyselyyn, ettei liitto lähetä edustajia olympiakarsintakilpailuihin, koska sodan häviäjävaltioita ei ole kisoihin kutsuttu eivätkä kansalaisluottamuksensa menettäneet saisi edustaa Suomea. Sen sijaan TUL ryhtyy kirjeenvaihtoon kansainvälisten työläisolympiakisojen aikaansaamiseksi.

28.3.

SVUL:n vuosikokous päättää osallistua Antwerpenin olympiakisoihin: Suomen yksinään poisjääminen ei tehoaisi vastalauseena Saksan puolesta. Vastineeksi päätetään asettua suhteisiin Saksan urheiluliittojen kanssa ja järjestää kisamatkan yhteydessä maaottelu Saksaa vastaan.

18.4.

Suomi (SVUL) hyväksytään mukaan pohjoismaiseen (yleis)urheilukongressiin. SFI saa yhden Suomen kolmesta edustajanpaikasta.

26.4.

Ludovika ja Walter Jakobsson voittavat kultamitalin Antwerpenin olympiakisojen pariluistelussa. Kyseessä on itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiavoitto.

30.4.

Valtioneuvosto tiedottaa Olympiakomitealle hylänneensä tämän 350 000 markan anomuksen Antwerpeniin lähetettävän joukkueen avustuksesta.

10.5.

Finlaysonin tehdas Tampereella täyttää 100 vuotta. Tehdas on juhlaliputettu ja työt päättyvät jo klo 11. Tehdas jakaa työläisilleen kolme miljoonan markkaa (1,2 miljoonaa euroa).

18.5.

Olympiakomitea käynnistää rahankeräyksen Antwerpenin matkaa varten.

1.6.

Tampereen kaupungin nimikilvet uusitaan tyystin suomenkielisiksi. Ruotsin- ja venäjänkieliset kyltit katoavat.

1.6.

Suojeluskuntain yliesikunnan liikuntakasvatusosasto aloittaa toimintansa johtajanaan Kustaa Eemil Levälahti. Hän pysyy virassa vuoteen 1931 saakka.

5.6.

Hannes Kolehmainen voittaa New Yorkissa Yhdysvaltain olympiakarsintakilpailun maratonilla.

10.6.

Tartossa alkavat Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliset rauhanneuvottelut.

17.6.

Valtion urheilulautakunta perustetaan kirkollis- ja opetusministeriön alaisuuteen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Ivar Wilskman. Lautakunnassa ovat edustettuina SVUL, TUL, SFI ja SNLL. Sen tehtävänä on urheilun valtionavun nostaminen ja jakaminen järjestöille.

19.7.

Työväen Urheiluliitto päättää lähettää edustajan Luzernissa pidettävään työläisten urheiluinternationaalin perustamiskokoukseen.

27.6.

Ensimmäiset Suomen messut alkavat Helsingissä.

14.8.–30.8.

Antwerpenin olympiakisoissa Suomen joukkue marssii areenalla itsenäisenä kansakuntana siniristilipun johdolla. Suomalaisurheilijat saavuttavat yhteensä 34 mitalia, joista 15 on kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia.

4.9.

Antwerpenin olympiajoukkueen kotiinpaluu Helsingissä huipentuu valtiovallan Pallokentällä järjestämään juhlaan.

11.9.

Hannes Kolehmainen juoksee TUL-seura Helsingin Jyryn kisoissa.

12.–13.9.

V.J. Kostiainen edustaa TUL:ää Luzernissa pidetyssä kongressissa, jossa perustetaan ”Kansainvälinen fyysisen kasvatuksen ja työläisurheilun liitto”.

5.10.

Majuri Karl Lennart Oeschin johtama sotaministeriön asettama komitea ehdottaa urheilutoimea keskitettäväksi sotaministeriön alaiselle ”liikuntakasvatuksen keskustoimistolle”.

16.12.

Suomi hyväksytään Kansainliiton jäseneksi.

23.12.

Eduskunta hyväksyy sukunimilain, jonka nojalla jokaisella suomalaisella on oltava sukunimi.

28.12.

Eduskunta poistaa huviveron tilaisuuksista, joiden ohjelmassa on yksinomaan voimistelu- tai urheiluesityksiä.