2.2.
Kuolajärvellä (Salla) ja Savukoskella alkaa suomalaisten kommunistien lietsoma läskikapina, jonka aikana ryöstellään muun muassa puutavarayhtiöiden varastoja.
14.2.
Sisäministeri Heikki Ritavuori kuolee kotinsa edustalle K. E. R. Tandefeltin ampumana.
16.2.
Neuvostojoukot kukistavat Itä-Karjalan kansannousun, minkä jälkeen Suomeen tulee Suomeen runsaasti pakolaisia.
22.2.
Akateeminen Karjala-Seura perustetaan Suur-Suomi -aatteen ja heimokansojen asian elähdyttämien ylioppilaiden yhdyssiteeksi. AKS katsoo Suomen valtion jättäneen Itä-Karjalan väestön bolsevikkien armoille. 1920-luvun lopulla järjestö asettaa uudeksi tavoitteeksi yliopiston suomalaistamisen ja ruotsin kielen aseman heikentämisen koko yhteiskunnassa.
23.2.
Suomalaiset valloittavat Holmenkollenin: Anton Collin ja Tapani Niku ottavat kaksoisvoiton 50 kilometrin hiihdossa.
20.3
Teuvo Puron ohjaama elokuva Anna-Liisa saa kantaesityksen. Se on ensimmäinen lapsilta kielletty elokuva Suomessa.
18.4.
Tampereen vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto päättää, että Esplanadille Hämeenpuistoon sisällissodan jälkeen pystytetty Viktor Janssonin veistämä vapaudenpatsas on poistettava. Patsaan puolustajat valittavat Hämeen läänin maaherralle Albert von Hellensille, joka hyväksyy valituksen todeten, että patsaan poistaminen antaisi ”väärän kuvan koko Suomen kansan suhteesta itsenäisyyden saavuttamiseen”. Lopulta korkein hallinto-oikeus päättää, että patsas voi jäädä paikoilleen. Patsaan mallina oli vapaussoturi ja teologian ylioppilas Elias Simojoki.
16.–18.4.
Suomessa järjestetään ensimmäinen lentokilpailu – voittanut kone lentää reitin Helsinki-Viipuri-Oulu-Turku-Helsinki 12 tunnissa.
18.5.
Valtioneuvosto määrää autojen ja moottoripyörien rekisteröinnin pakolliseksi.
1.6.
Työsopimus-, työsääntö- ja köyhäinhoitolait annetaan.
27.6.
Turun suomalainen yliopisto aloittaa toimintansa. Yliopistossa on kaksi tiedekuntaa – humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen.
26.7.
Työväen urheiluinternationaalin kongressi Leipzigissa myöntää vuoden 1925 työläisolympiakisat Saksalle, kisapaikkana Frankfurt. TUL tukee päätöstä ryhtyä yhteistyöhön Kominternin tukeman Punaisen urheiluinternationaalin kanssa. TUL:n voimistelijajoukkue ottaa samalla osaa Saksan työväenliikkeen voimistelujuhlille.
24.9.
Helsingin Pallonlyöjät voittaa ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruuden lyömällä Toijalan Suojeluskunnan Palloilijat finaaliottelussa 18–9.
14.10.
Eduskunta hyväksyy lex Kallion, joka mahdollistaa maan pakkolunastuksen uudisviljelijöiden asutustoimintaan.
22.10.
Annetaan asetus automobiililiikenteestä. Asetuksen mukaan ”automobiilia ei saa kuljettaa muu kuin se, jonka poliisiviranomainen on hyväksynyt ja joka on samalta viranomaiselta saanut n. s. ajokortin”. Kortin voi saada 18 vuotta täyttänyt henkilö.
11.11.
Eduskunta hyväksyy asevelvollisuuslain, joka määrää palvelusajaksi yhden vuoden.
10.12.
SVUL hyväksyy uudet hiihdon SM-kilpailujen säännöt, joiden mukaan kilpailureitti on pääsääntöisesti vedettävä murtomaastoon.
10.12.
SVUL vahvistaa uuden sopimuksen SFI:n kanssa – SFI jatkaa liiton piirijärjestönä.
30.12.
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto perustetaan kongressissa, johon osallistuvat Venäjän ja viiden muun neuvostotasavallan edustajat.