15.–16.1.

Valitsijamiesten vaaleissa vain 47,3 % äänioikeutetuista käyttää äänensä – sosiaalidemokraatit saavat 90 valitsijamiestä, maalaisliitto 69, kokoomus 64 ja edistyspuolue 50, RKP 25 ja Pienviljelijäin puolue 2.

16.2.

P. E. Svinhufvud valitaan tasavallan presidentiksi – hän voittaa K. J. Ståhlbergin äänin 151–149.

22.2.

Suomalaisen autourheilun ensimmäinen kansainvälinen suurvoitto: Karl Ebb voittaa Ruotsin talvi-Grand Prix -kilpailun Taalainmaalla.

2.3.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud pitää virkaanastujaispuheen: ”Oikeusturvan ylläpitäminen on valtiovallan tärkein velvollisuus. Sen ohessa tulee kansalaisten kunkin kohdaltaan työskennellä jumalanpelon ja hyvien, kunniallisten tapojen, samoin kuin uhrautuvan isänmaallisen mielen ja lainkuuliaisuuden juurruttamiseksi kaikkiin kansan kerroksiin.”

5.3.

TUL vastaa Olympiakomitean kutsuun korostetun lyhyesti ja torjuvasti.

X.3.

Valtion urheilulautakunta alentaa TUL:n avustusta 250 000 markasta 220 000:een, mm. koska TUL ei tee yhteistyötä muiden urheilujärjestöjen kanssa Suomen ulkomaisessa edustuksessa.

11.3.

Uusi asetus tekee puolustusneuvoston kokoonpanosta puhtaasti sotilaallisen. Puolustusneuvostoon kuuluivat nyt sotaväen päällikkö, yleisesikunnan päällikkö ja suojeluskuntain päällikkö sekä kaksi presidentin kolmivuotiskaudeksi nimittämää kenraalia.

13.3.

Kyösti Kallio ilmoittaa, ettei saa hallitusta syntymään – tehtävä siirtyy maalaisliiton J. E. Sunilalle.

21.3.

Sunilan hallitus nimitetään.

23.3.

Sunilan hallitus esittää ohjelmansa – tavoitteina valtion menojen supistaminen vaikeassa taloustilanteessa ja maan sisäisen järjestyksen palauttaminen.

28.3.

Lapuan liike siirtää tehtävänsä Lapuan Liike -yhdistykselle, jonka johtoon valitaan maanviljelijä Vihtori Kosola, pankinjohtaja Iivari Koivisto, maanviljelijä Vihtori Herttua, maanviljelijä Matti Malkamäki ja johtaja Petter Forsström.

5.6.

Suomen Urheiluopiston rakennustyöt Vierumäellä aloitetaan vankityövoimalla.

14.6.

Hallituksen käskykirjeessä maaherroille vaaditaan toimia, jotta eräillä paikkakunnilla esiintyneet levottomuudet eivät estäisi kruununvouteja toimittamasta laillisesti kuulutettuja pakkohuutokauppoja.

19.7.

Viron valtionpäämies (riigivanem) Konstantin Päts vierailee tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin luona Kultarannassa – vastavuoroiset vierailut Suomen ja Viron valtionpäämiesten välillä alkavat.

23.–26.7.

Toiset työläisolympiakisat järjestetään Wienissä. Suomen TUL voittaa 24 kultamitalia ja yhteensä 59 mitalia yleisurheilussa, painissa, nyrkkeilyssä, uinnissa ja voimistelussa. Yhteensä kisajuhlille osallistuu lähes 100 000 ihmistä.

8.–9.8.

Suomi voittaa ensi kerran Pohjoismaiden välisen uintimaaottelun.

27.8.

”Pulamiesten” kokouksessa Helsingissä kritisoidaan ankarasti hallituksen talouspolitiikkaa.

28.–29.8.

Suomi voittaa Ruotsin yleisurheilumaaottelussa Tukholmassa pistein 104–76. Ottelu radioidaan Suomeen Martti Jukolan selostamana. Ottelun jälkeen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen ilmoittaa Suomen katkaisevan maaotteluyhteyden, koska ruotsalaisen urheilulehdistön ”skandaaliuutiset” ovat huonontaneet maiden urheilusuhteita.

21.9.

Lapualla naulataan kiinni viikkoa aiemmin uudelleen avatun työväentalon ovet ja ikkunat.

3.10.

Paavo Nurmi voittaa Danzigissa 5 000 metrin juoksun. Kilpailun järjestäjien maksamaa ”matkalaskua” käytetään myöhemmin raskauttavana todisteena häntä vastaan.

11.10.

Suomen Painiliitto perustetaan – ensimmäisenä puheenjohtajana Heikki Lehmusto.

12.10.

Suomen Pankki irrottaa markan kultakannasta.

29.–30.12.

Suomessa järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys kieltolaista. Yli 70 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä suomalaisista kannattaa lain kumoamista.