1.2.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud avaa valtiopäivät ja vaatii maanpetosta koskevien säädösten tiukentamista.

12.2.

Olympiastadionin rakentaminen käynnistyy – opetusministeri Oskari Mantere ja Stadion-säätiön puheenjohtaja Erik von Frenckell heittävät ensimmäiset lapiolliset työntökärryihin stadionin rakennustyömaalla.

12.3.

Viron presidentti Konstantin Päts julistaa poikkeustilan ja hajottaa maan parlamentin riigikogun. Päts hallitsee maata autoritäärisesti vuoden 1940 neuvostomiehitykseen saakka.

14.4.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vahvistaa uuden kiihotuslain, joka laajentaa rikollisen kiihotuksen käsitettä ja koventaa rangaistuksia.

11.–15.4.

Gunnar Bärlund voittaa amatöörinyrkkeilyn raskaansarjan Euroopan mestaruuden. Loppuottelussa hän kukistaa Saksan Herbert Rungen. Bärlund siirtyy pian ammattilaiseksi ja nousee vuonna 1938 maailmanmestari Joe Louisin toiseksi haastajaksi. Ottelua Louis–Bärlund ei koskaan nähdä.

27.4.

Uusi asetus tiukentaa poliittisesti leimautunutta vaatetusta koskevaa säännöstöä – kieltää mm. IKL:n mustat, kalstalaisten ruskeat ja työläisnuorisoliiton ruskeanharmaat puserot, monenlaiset käsivarsi- ja olkanauhat sekä poliittisten järjestöjen merkit.

27.4.

Tasavallan presidentin P. E. Svinhufvudin vahvistama uusi liputussääntö säätää, että liputuspäivinä on sallittua liputtaa vain Suomen lipuilla.

28.6.–1.7.

Työväen Urheiluliiton toisille liittojuhlille Helsingissä osallistuu 9 000 voimistelijaa ja urheilijaa.

8.9.

Suomen edustaja Ester Toivonen valitaan ensimmäiseksi Miss Euroopaksi.

6.10.

Yleisradio aloittaa Kouluradion lähetykset.

29.12.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud kutsuu avoimella kirjeellä koolle ylimääräiset valtiopäivät alkaen 17. tammikuuta – Helsingin yliopiston järjestysmuodon uudistamisesta ja väkijuomayhtiön voittovarojen käyttämisestä vaativat kiireellistä ratkaisua.