17.1.

Ylimääräiset valtiopäivät alkavat.

23.–28.1.

Eduskunnan alkaessa käsitellä perustuslakivaliokunnan mietintöä koskien Helsingin yliopiston järjestysmuodon uudistamista kokoomuksen, IKL:n ja maalaisliiton edustajat järjestävät eduskunnassa viisi ja puoli vuorokautta kestävän jarrutuksen – tasavallan presidentti määrää 28.1. valtiopäivät lopetettavaksi.

25.1.

Työväen Urheiluliitto ja Neuvostoliiton urheilujohto allekirjoittavat Moskovassa uuden sopimuksen, joka käynnistää uudelleen urheiluvaihdon.

2.2.

Helsingissä järjestetään suuri kansalaiskokous yliopiston suomalaistamisen puolesta – tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vastaanottaa varatuomari Lauri Halmeen, joka ilmoittaa kansalaiskokouksen vaativan sekä Helsingin yliopiston että Teknillisen korkeakoulun pikaista suomalaistamista.

8.2.

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee Olympiakomitean esitystä tuesta vuoden 1940 olympiakisoille. Kaupunki lupaa hankkeelle kaiken tukensa.

26.2.–1.3.

KOK:n kokous Oslossa siirtää päätöksen vuoden 1940 olympiaisännästä seuraavan vuoden kokoukseen. Rooman yllättäen vetäydyttyä kisasta ehdokkaiksi jäävät Tokio ja Helsinki.

28.2.

Helsingin Messuhalli, Suomen ensimmäinen suuri sisäareena, vihitään käyttöön Kalevalan päivän juhlassa.

2.4.

Hallituksen Helsingin yliopiston rehtorilta K. R. Brotherukselta ja professori Erik Lönnrothilta pyytämä ehdotus koskien Helsingin yliopiston ulkopuolella järjestettävää ruotsinkielistä yliopisto-opetusta valmistuu.

15.4.

Työväen Urheiluliiton liittohallitus toteaa, että Olympiakomitean kutsukirje lähettää edustaja komiteaan ”ei anna aihetta toimenpiteisiin.”

5.5.

Suomen Urheiluliiton ylimääräinen edustajakokous päättää äänin 40–38 kumota ehdoitta urheilusulun Ruotsia vastaan. Tappiolle joutunut Urho Kekkosen johtama liittojohtokunta ilmoittaa erostaan. Uusi johtokunta valitaan kokouksessa 16.6. SUL:n edustajakokous päättää ottaa suunnistuksen liiton kilpailuohjelmaan.

29.5.

Helsingin yliopiston konsistorin kokouksessa päätetään yliopiston hallinnon ja opetuksen kieleksi asettaa suomi – kuudella professorilla on oikeus antaa opetusta ruotsiksi.

13.6.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud lähtee puolisonsa kanssa Eläköön-laivalla vierailulle Ruotsiin.

16.6.

Suomen Urheiluliiton uusi ylimääräinen liittokokous kumoaa yksimielisesti 5.5. tehdyn päätöksen ja päättää palauttaa suhteet Ruotsin kanssa vain ”keskinäisen kunnioituksen ja lojaalisuuden pohjalla.” Urho Kekkonen ja liittojohtokunta peruuttavat eroilmoituksensa.

17.7.

Suomen ja Ruotsin yleisurheiluliitot allekirjoittavat sopimuksen, joka kumoaa SUL:n ”urheilukiellon”.

24.–25.7.

Suomalaiset yleisurheilijat osallistuvat kolmen vuoden tauon jälkeen Tukholman stadionkilpailuihin.

16.9.

Työväen Urheiluliiton liittotoimikunta jättää allekirjoittamatta urheiluinternationaalien yhteisen julkilausuman Berliinin olympiakisojen boikotoimisesta – syynä 1934 tehty valtionapukompromissi.

16.11.

Suomi rajoittaa kauppavaihtoa Abessiniaan hyökänneen Italian kanssa.

Joulukuussa eduskunta hyväksyy yksimielisesti Kivimäen hallituksen esityksestä Suomen linjaksi ”pohjoismaisen suuntauksen”.