22.1.
Paavo Nurmi ja Taisto Mäki lähtevät Yhdysvaltoihin rahankeruumatkalle Suomen hyväksi.
26.1.
Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto solmivat ”tammikuun kihlaukseksi” kutsutun sopimuksen, jossa STK tunnustaa ensimmäisen kerran SAK:n ja toteaa sen neuvotteluosapuoleksi.
11.2.
Tukholman stadionilla pelataan Ruotsi-Suomi -jääpallomaaottelu, jonka Ruotsi voittaa 2–1. Suomen maajoukkueessa esiintyy ensi kerran Työväen Urheiluliiton pelaajia. Suomen joukkuetta johtavat Erik von Frenckell ja TUL:n puheenjohtaja Urho Rinne.
12.3.
Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmitaan 13.3. voimaan astuva Moskovan rauha, joka päättää talvisodan. Suomi joutuu luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, osia Sallasta, Kuusamosta ja Petsamosta sekä vuokraamaan Hangon lähisaarineen sotilastukikohdaksi.
13.3.
Talvisodan sotatoimissa menetti henkensä yli 26 000 miestä, joista kaksi kolmasosaa oli alle 30-vuotiaita. Neuvostoliiton suorittamissa lentopommituksissa kuoli lähes 900 siviiliä. Puna-armeijan tappiot olivat lähes 127 000 kaatunutta tai kadonnutta sotilasta.
2.4.
Alkaa kultasormusten kerääminen maanpuolustuksen rahoittamiseksi – lahjoittajat saavat tilalle rautasormuksen. Keräys tuottaa 315 000 sormusta.
9.4.
Saksa miehittää Tanskan ja aloittaa Norjan valloituksen, joka toteutuu toukokuun alkuun mennessä.
20.4.
Kotiseudultaan pakenemaan joutuneet karjalaiset perustavat yhdyssiteekseen Karjalan liiton.
23.4.
Suomen Olympiakomitean johtokunta ja Helsingin olympiakisojen järjestelykomitea päättävät yhteisessä kokouksessa luopua vuoden 1940 olympiakisoista. Sähkeessä KOK:n puheenjohtajalle Henri de Baillet-Latourille esitetään, että Suomi saisi seuraavat kisat.
Huhtikuu 1940 Salpa-linjan rakentaminen Suomen uuden itärajan turvaksi alkaa.
2.5.
KOK päättää virallisesti, että XII olympiadin kisat vuonna 1940 on peruutettu.
10.5.
Saksa aloittaa hyökkäyksen länsirintamalla. Hollanti antautuu 15.5. ja Belgia kukistuu 28.5.
19.5.
Suomessa vietetään ensimmäisen kerran sankarivainajien ja yksimielisyyden päivää.
22.5.
Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustetaan. Sen puheenjohtajaksi valitaan talvisodan ajan turvasäilöön otettu Mauri Ryömä.
23.5.
Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran toiminta alkaa. Seura pyrkii muuttamaan Suomen ulkopoliittista linjaa Neuvostoliiton näkökohtia myötäileväksi.
27.5.
SVUL:n ja Työväen Urheiluliiton edustajain yhteisessä kokouksessa päätetään järjestää kaatuneiden urheilijoiden muistokisat peruuntuneiden olympiakisojen päivinä.
14.6.
Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta ampuu Suomenlahden yläpuolella alas Aero Oy:n matkustajakoneen. Kaksihenkinen miehistö ja seitsemän matkustajaa kuolee.
14.6.
Saksalaisjoukot valtaavat Pariisin, joka antautuu taistelutta.
15.6.
Neuvostoliitto käynnistää Liettuan miehityksen.
17.6.
Viron ja Latvian neuvostomiehitys alkaa.
18.6.
Eduskunta hyväksyy siirtoväen pika-asutuslain.
22.6.
Ranska allekirjoittaa aselevon Saksan kanssa. Ranskan pohjois- ja keskiosa ovat saksalaisten miehittämiä, etelässä toimii saksalaisille uskollinen Vichyn hallitus.
23.6.
Neuvostoliitto vaatii Petsamon nikkelikaivosta omistukseensa. Suomi ehdottaa kaivoksen omistusoikeuden jakamista puoliksi Saksan ja Neuvostoliiton kesken, mihin Neuvostoliitto ei suostu.
17.7.
SVUL, Työväen Urheiluliitto ja Palloliitto allekirjoittavat Oy Tippaustoimisto Ab:n yhtiösopimuksen.
20.–22.7.
Kaatuneiden urheilijoiden muistokisat järjestetään Helsingin Stadionilla. 800 urheilijaa ottaa osaa yleisurheiluun, painiin, nyrkkeilyyn, uintiin, pyöräilyyn, jalkapalloon ja pesäpalloon. Kilpailujen tuotto käytetään avustuksiin kaatuneiden perheille ja sotainvalideille.
21.7.
Viron, Latvian ja Liettuan korkeimmat neuvostot julistavat maat neuvostomiehittäjien manipuloimien kansanäänestysten perusteella neuvostotasavalloiksi. Maat liitetään Neuvostoliittoon elokuun alussa.
1.8.
SVUL:n ja Työväen Urheiluliiton välinen urheilun yleissopimus allekirjoitetaan.
4.8.
Suomen Aseveljien Liitto perustetaan.
6.8.
SNS:n mielenosoitus Hakaniemen torilla Helsingissä päättyy yhteenottoon poliisien kanssa. Mielenosoittajat sytyttävät torille sijoitetut halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajat nimetään ”pinonpolttajiksi”.
10.8.
Suomen Urheiluliiton johtokunta päättää kutsua Saksan kolmanneksi osapuoleksi yleisurheilun Suomi–Ruotsi -maaotteluun 7.–8.9.
18.8.
Marsalkka Mannerheim tapaa saksalaisen everstiluutnantti Joseph Veltjensin, joka kertoo edustamansa toiminimen olevan valmis myymään aseita Suomeen. Veltjens tekee myös ehdotuksen saksalaissotilaiden kauttakulusta Suomesta Norjaan.
23.8.
Valtioneuvosto antaa asetuksen vedonlyönnistä urheilukilpailujen yhteydessä. Valtiolle tuloutetut varat on käytettävä kokonaan urheilun hyväksi. Vastavuoroisesti urheilujärjestöt lupaavat luopua valtionavusta.
26.8.
Berliinistä tiedotetaan, että Saksa on suostunut osallistumaan yleisurheilumaaotteluun Helsingissä. Kyseessä ei ole kolmoismaaottelu vaan kaksi erillistä Suomen maaottelua.
1.9.
Suomi häviää jalkapallomaaottelun Saksalle Leipzigissa kaikkien aikojen ennätyslukemin 13-0.
5.9.
Helsingin yliopisto viettää 300-vuotisjuhlia.
7.–8.9.
Yleisurheilumaaottelu Suomen, Ruotsin ja Saksan välillä käydään Helsingin Stadionilla. Suomi häviää Ruotsille 103–111 ja Saksalle 102–112. Toisena kisapäivänä yleisöä on noin 60 000.
7.–8.9.
Veikkauksen kierros numero 1. Kupongilla on yleisurheilumaaottelu Suomi-Ruotsi, jalkapalloa ja pesäpalloa.
12.9.
Sopimus saksalaisten huoltokuljetuksesta Suomen halki Pohjois-Norjaan – Suomen hallitus saa kokonaisuudessaan tietää asiasta vasta 24. syyskuuta.
26.9.
Saksa aloittaa sotatarviketoimitukset Suomeen.
1.10.
Suomi ja Saksa allekirjoittavat asehankintasopimuksen ja sopivat nikkelikonsessioista. Saksalaiset keväästä 1940 käytyjen neuvottelujen nojalla oikeuden hyödyntää 60 prosenttia Euroopan rikkaimmasta nikkeliesiintymästä. Neuvostoliitto painosti helmikuuhun 1941 Suomea myöntämään kaivoksen toimiluvan itselleen, mutta Suomi ei taipunut vaatimukseen.
25.11
Neuvostoliitto vaatii Saksaa vetämään kaikki joukkonsa pois Suomessa. Saksa ei vastaa Neuvostoliiton noottiin.
27.11.
Kyösti Kallio päättää luopua tasavallan presidentin tehtävistä terveysongelmiin vedoten.
6.12.
Neuvostoliitto ilmaisee näkemyksensä Suomen mahdollisista presidenttiehdokkaista. Sen mukaan valinnan osuessa Tanneriin, Kivimäkeen, Mannerheimiin tai Svinhufvudiin on mahdollista tehdä johtopäätös, ettei Suomi halua täyttää Neuvostoliiton kanssa solmimaansa rauhansopimusta.
17.12.
Saksan valtiosihteeri Ernst von Weizsäcker sähköttää Saksan Suomen lähettiläälle Wipert von Blücherille Saksan kannattavan Rytin valintaa presidentiksi.
18.12.
Adolf Hitler vahvistaa Neuvostoliittoon suuntautuvan hyökkäyksen, operaatio Barbarossan, pääpiirteet.
19.12.
Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi valitaan Risto Ryti. Poikkeuslain nojalla vaalin toimittavat vuoden 1937 vaalien valitsijamiehet. Rytin edeltäjä Kyösti Kallio kuolee dramaattisesti kuusi tuntia presidentinvaalin jälkeen sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla.
23.12.
Helsingin raastuvanoikeus määrää Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkautettavaksi.