3.1.

J. W. Rangellista tulee Suomen pääministeri.

19.1.

Toivo Särkän ohjaama Kulkurin valssi saa ensi-iltansa. Mika Waltarin käsikirjoittaman elokuvan tähtinä nähdään Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Elokuva saavuttaa miljoonayleisön – saaman on yltänyt aikaisemmin 1934 valmistunut Siltalan pehtoori.

30.1.

Pääesikunnan päällikkö Erik Heinrichs pitää esitelmän Saksan maavoimien esikunnassa. Kenraalieversti Frans Halder arvioi Saksan voivan joutua sotaan Neuvostoliiton kanssa.

1.2.

Liikevaihtoveroa aletaan kantaa tavaroiden ja palvelujen myynnistä ja maahantuonnista. Verosta tulee pysyvä vuoden 1942 alussa.

1.–9.2.

Cortina d’Ampezzon hiihdon MM-kisoissa Jussi Kurikkala voittaa 50 km ja Suomi viestin. Paavo Vierto ja Leo Laakso ottavat kaksoisvoiton mäkihypyssä. Norja boikotoi kisoja vastalauseena saksalaismiehitykselle. Kisat menettävät sodan jälkeen MM-arvonsa.

15.2.

Puukaasuttumista tulee pakollinen voimanlähde muissa kuin diplomaatti- ja häytysajoneuvoissa.

22.2.

Adolf Hitler hyväksyy 750 suomalaisen vapaaehtoisen ottamisen SS-joukkoihin.

23.2.–2.3.

13 suomalaista urheilupoikaa vierailee Hitler-Jugendin talvileirillä Saksassa. Mukana on edustajia Poikaurheiluliitosta, suojeluskunnista ja myös kolme poikaa Työväen Urheiluliitosta.

25.2.

Suomen Urheiluliiton koolle kutsuma järjestökokous ottaa vastaan Ruotsin kävelyhaasteen. Sopimus allekirjoitetaan Tukholmassa 26.2.

27.2.

Helsingin Marttayhdistyksen järjestämä Koti ja pula-aika -näyttely avautuu Helsingissä.

1.3.

Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi.

12.3.

Ulkoministeri Rolf Witting ilmoittaa Saksaan, että Suomi hyväksyy SS-vapaaehtoisten värväyksen.

14.3.

Oy Tippaustoimisto Ab muuttaa nimekseen Oy Veikkaustoimisto Ab.

6.4.

Talvisodassa komppanianpäällikkönä toimineen runoilija Yrjö Jylhän kirjoittama runokokoelma Kiirastuli ilmestyy. Jylhä haluaa teoksellaan kritisoida tekoisämaallisena pitämiään talvisotaa kuvaavia sotaromaaneja.

21.4.

Suomalaisten vapaaehtoisten värvääminen SS-joukkoihin alkaa.

30.4.

Eduskunta hyväksyy valtalain, joka lisää viranomaisten valtuuksia säännöstellä talouselämää poikkeusoloissa.

6.5.

Ensimmäinen suomalaisten SS-vapaaehtoisten kuljetuserä lähtee Saksaan. Kesäkuun alussa Saksaan siirtyy viides erä. Saksaan lähtee 123 upseeria, 109 aliupseeria ja 850 miehistön jäsentä.  Sotakokemusta omanneet sijoitetaan suoraan Waffen-SS:n Wiking-divisioonaan, lopuista muodostetaan SS-Freiwilligen Bataillon Nordost. Nimi muuttuu Finnischen Freiwilligen Bataillon de Waffen-SS. Pataljoona taistelee itärintamalla alkukesään 1943 asti, jolloin se palautetaan Suomeen lomalle.

4.–25.5.

Maaottelumarssi Suomen ja Ruotsin välillä. Suomi voittaa marssijamäärin 1 507 111 – 943 952. Suomelle sovittua tasoitusta 2:1 ei tarvitse edes soveltaa.

10.6.

Puolustusvoimien komentaja C. G. Mannerheim antaa käskyn liikekannallepanosta.

22.6.

Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Adolf Hitler sanoo radiopuheessaan suomalaisten taistelevan saksalaisten rinnalla. Suomen hallitus yrittää vakuuttaa maansa pysyttelevän puolueettomana.

25.6.

Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat 19:ää suomalaispaikkakuntaa. Presidentti Risto Ryti toteaa radiopuheessaan seuraavana päivänä Suomen joutuneen sotaan.

28.6.

C. G. Mannerheimin antaa päiväkäskyn, jossa hän tiivistää voimakkain sanakääntein jatkosodan alkutilanteen. Sotamarsalkka kutsuu suomalaiset ”pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan”. Päiväkäskyn sanavalinnat herättävät torjuntaa etenkin vasemmistossa.

10.7.

Sotamarsalkka C. G. Mannerheim antaa ”miekantuppipäiväkäskyn”, jossa hän viittaa vuonna 1918 antamaansa lupaukseen, ettei ”tulisi panemaan miekkaansa tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat”. Karjalan Armeijan hyökkäys alkaa. Suur-Suomi -henkinen päiväkäsky saa ristiriitaisen vastaanoton Suomen poliittisessa johdossa, joka katsoo Mannerheimin ohittaneen päiväkäskyllään presidentin ja hallituksen sodan päämäärien määrittelyssä.

22.7.

Jääkärieversti Ruben Lagus saa ensimmäisenä Mannerheim-ristin.

29.8.

Suomalaisjoukot vapauttavat Viipurin. Seuraavana päivänä kaupungissa järjestetään Karjalan pääkaupungin valtauksen kunniaksi paraati.

4.9.

Ylipäällikkö Mannerheim ilmoittaa, ettei Suomi aio hyökätä Leningradia vastaan.

8.9.

Suomalaiset saavuttavat Aunuksen Karjalassa Syvärin.

9.9.

Suomalaiset lopettavat etenemisen Kannaksella ja asettuvat asemiin Leningradin ensimmäisen puolustuslinjan eteen.

1.10.

1.10 Suomalaisjoukot valtaavat Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupungin Petroskoin, joka nimetään Äänislinnaksi.

5.11.

Presidentti Risto Ryti esittää Mannerheimille, etteivät suomalaisjoukot hyökkäisi Muurmannin radalle. Perusteena ovat poliittiset syyt.

23.11.

Suomi liittyy akselivaltojen solmimaan, Kommunistista Internationaalia ja Neuvostoliittoa vastaan suunnattuun antikomintern-sopimukseen. Päätös herättää kielteistä huomiota Isossa-Britanniassa, mutta ei käytännössä muuta Suomen kansainvälistä asemaa. Saksa lisää viljatoimituksiaan Suomeen.

4.12.

Suomalaiset valtaavat neuvostotukikohdaksi talvisodan jälkeen vuokratun Hangon.

5.12.

Saksalaisten eteneminen pysähtyy Moskovan liepeillä ja saksalaiset joutuvat seuraavien viikkojen aikana perääntymään 250 kilometrin päähän Venäjän pääkaupungista.

6.12.

Iso-Britannia julistaa sodan Suomelle pitkälti Neuvostoliiton vaatimuksesta.

7.12.

Japani hyökkää Havaijilla Pearl Harborin tukikohtaan. Maa julistaa sodan Yhdysvalloille sekä Englannille. Saksa yhtyy sotaan Yhdysvaltoja vastaan.

31.12.

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyy. Sen aikana kaatui lähes yhtä paljon suomalaisia sotilaita (25 000) kuin talvisodassa.
1944