31.1.

Saksalaisjoukkoja Stalingradissa komentanut sotamarsalkaksi ylennetty Friedrich Paulus antautuu.

2.2.

Taistelua jatkaneet saksalaisjoukot antautuvat Stalingradissa. Yli 130 000 saksalaissotilasta joutuu vangiksi.

3.2.

Päämajan tiedustelupäällikkö Aladár Paasonen ennakoi Suomen ylimmälle sodanjohdolle esittämässään tilanneanalyysissä Saksan kärsivän tappion toisessa maailmansodassa. Mannerheim on samoilla linjoilla.

14.2.

SDP:n puolueneuvosto korostaa Suomen käyvän omaa sotaansa, jonka lopettamiseksi on pyrittävä erillisrauhaan.

15.2.

Risto Ryti valitaan uudelleen tasavallan presidentiksi. Häntä äänestää 269 valitsijamiestä. Maalaisliiton ryhmästä osa olisi halunnut presidentiksi Mannerheimin.

20.2.

Saksan urheilujohto lopettaa ”totaalisen sodan” vuoksi kansainvälisen urheiluvaihdon.

5.3.

Presidentti Risto Ryti nimittää uuden hallituksen, jonka pääministerinä aloittaa Edvin Linkomies. IKL jätetään hallituksen ulkopuolelle ja saksalaismielisen ulkoministerin Rolf Wittingin korvaa länsimielinen Henrik Ramsay. Hallituksen päätehtäväksi tulee Suomen irrottautuminen sodasta tilaisuuden tullen.

20.–26.3.

Suomen johto pohtii erillisrauhan solmimista Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvaltojen asiainhoitaja tarjoutuu auttamaan neuvottelukosketuksen luomisessa. Neuvostoliitto esittää ankarat ennakkoehdot. Suomen hallitus lähettää ulkoministeri Ramsayn neuvottelemaan Saksaan, jossa rauhanpyrkimykset saavat jyrkän tuomion. Erillisrauhakaavailut raukeavat Saksan reaktion ja Neuvostoliittoa kohtaan tunnetun epäluulon vuoksi.

28.4.

Mannerheim-ristin ritarit saavat eduskunnan hyväksymän lain nojalla kunniamerkin lisäksi 50 000 markan palkkion.

4.6.

Puolustusvoimien lippujuhlaa vietetään ensimmäisen kerran Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä.

11.5.

Mannerheim toteaa Yhdysvaltain asiainhoitajalle, että Suomi sotii Saksan rinnalla vain niin kauan kuin se on maan omien etujen mukaista.

23.6.

Saksa aloittaa viljatoimitukset Suomeen.

4.7.

Suomalainen SS-pataljoona hajotetaan ja sen miehistö komennetaan eri joukko-osastoihin.

27.7.

Eduskunta hyväksyy uuden tulo- ja omaisuusverolain, jossa siirryttiin takaisin puolisoiden yhteisverotukseen. Vuonna 1935 hyväksytyssä laissa vaimon kodin ulkopuolella ansaitsemia tuloja oli verotettu erikseen.

20.8.

Rauhanoppositio, johon kuuluu 33 kansanedustajaa, esittää presidentti Risto Rytille jättämässään kirjeessä ryhtymistä toimiin Suomen irrottamiseksi sodasta. Kirje julkaistaan Ruotsin lehdissä, minkä jälkeen sensuuri sallii sen painamisen myös Suomessa. Hallitus katsoo kirjeen vaikeuttavan asemaansa, ja se kiristää Suomen ja Saksan suhteita. Kokonaisuudessaan tekstin vaikutus jää pieneksi.

27.11.

Kirjailija Hella Wuolijoki tuomitaan elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen vakoilusta ja maanpetoksesta. Wuolijoki vapautuu jatkosodan jälkeen 25.9.1944 ja hänestä tulee Yleisradion pääjohtaja vuosiksi 1945–1949.

28.11.–1.12.

Länsiliittoutuneet lupaavat Stalinille Teheranin konferenssissa suorittaa maihinnousun Länsi-Eurooppaan toukokuussa 1944. Stalin lupaa Suomen säilyttävän itsenäisyytensä sodan jälkeen, mutta ilmoittaa vaativansa huomattavia sotakorvauksia. Baltian maiden itsenäisyyttä neuvostodiktaattori ei ole valmis palauttamaan.

30.12.

30.12. alkaen tammikuulle 1944 P. E. Svinhufvud ja johtaja Martti Pihkala käyvät sädehoitolaitoksessa keskusteluja koskien Pihkalan Svinhufvudin ohjeiden mukaisesti valmisteleman ”kansallisen ohjelman” toimittamista tasavallan presidentti Risto Rytille. Suur-Suomi-aatetta kannattavien kirjoittajien laatiman ohjelman mukaan sotaa pitäisi jatkaa voitokkaaseen loppuun saakka.