5.2.
Sotilasosastojen välillä järjestetään hiihtokilpailu Kannaksen poikki.
6.–7.2.
Helsingin ensimmäiseen suurpommitukseen osallistuu 728 pommikonetta. Klo 18.51–21.40 ja klo 00.57–04.57 sattuneissa iskuissa 105 saa surmansa ja 295 haavoittuu. Rakennuksia tuhoutuu 28 ja vaurioituu 137.
16.–17.2.
Helsingin toiseen suurpommitukseen osallistuu 383 pommikonetta. Klo 20.12–23.10 ja klo 23.45–05.49 sattuneissa iskuissa 25 saa surmansa ja 29 haavoittuu. Rakennuksia tuhoutuu 27 ja vaurioituu 53.
26.–27.2.
Helsingin kolmanteen suurpommitukseen osallistuu 896 pommikonetta. Klo 19.07 alkaneet pommitukset kestävät lähes yksitoista tuntia ja niissä 21 saa surmansa ja 35 haavoittuu. Rakennuksia tuhoutuu 59 ja vaurioituu 135.
29.2.
Entinen tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud kuolee.
9.6.
Neuvostoliitto aloittaa Kannaksen suurhyökkäyksen, pyrkien Suomen armeijan lyömiseen ja valtiojohdon painostamiseen ankariin rauhanehtoihin.
Jatkosodan melkein 2,5 vuotta kestänyt asemasotavaihe päättyy. Asemasodan aikana yli 18 000 sotilasta oli menettänyt henkensä.
17.6.
Suomalaiset aloittavat vetäytymisen Itä-Karjalasta.
20.6.
Neuvostoliittolaiset valtaavat Viipurin. Suomen lippu lasketaan linnan tornista klo 16.45.
22.6.
Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop saapuu Helsinkiin vaatimaan Suomea pidättäytymään solmimasta erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Muutoin Saksa katkaisisi sotilaallisen Suomelle. Tasavallan presidentti Risto Ryti suostuu lähettämään 26. kesäkuuta kirjeen, jossa hän lupaa, ettei hänen nimittämänsä hallitus tai kukaan henkilö ryhdy aselepoon tai erillisrauhaan tähtääviin neuvotteluihin muutoin kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa.
25.6.
Talin-Ihantalan taistelu Viipurin koillispuolella käynnistyy. Suomalaiset onnistuvat pysäyttämään hyökkäyksen ja Neuvostoliiton sotilasjohto siirtää heinäkuussa valtaosan siihen osallistuneista joukoista Baltiaan.
1.8.
Tasavallan presidentti Risto Ryti eroaa.
4.8.
Uudeksi tasavallan presidentiksi nimitetään eduskunnan säätämällä poikkeuslailla C. G. Mannerheim.
25.8.
Viljo Heino juoksee Helsingin Stadionilla 10 000 metrin ME:n 29.35,4.
29.8.
Neuvostoliitto ilmoittaa ottavansa vastaan Suomen rauhanvaltuuskunnan.
2.9.
Eduskunta hyväksyy Neuvostoliiton asettamat välirauhansopimuksen ennakkoehdot äänin 108–45. Suomi katkaisee diplomaattisuhteet Saksaan ja vaatii maassa olevia saksalaisjoukkoja poistumaan 15. syyskuuta mennessä.
4.9.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen aselepo tulee voimaan klo 7.00. Neuvostoliittolaiset lopettavat tulituksen vasta vuorokautta myöhemmin.
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjuntataistelut kestivät lähes kolme kuukautta. Niissä menehtyi lähes yhtä paljon miehiä kuin asemasotavaiheessa. Suomalaisia kaatui tai katosi jatkosodassa yhteensä runsaat 63 000. Saksalaisia sotilaita menehtyi Suomen rintamilla noin 22 000. Neuvostoliittolaisia kaatui noin 200 000.
7.9.
Pääministeri Antti Hackzellin johtama suomalaisvaltuuskunta lähtee Moskovaan neuvottelemaan välirauhansopimuksesta. Valtuuskunta joutuu odottamaan varsinaisten neuvottelujen alkua viikon, jonka aikana muut liittoutuneet tutustuvat Neuvostoliiton laatimiin rauhanehtoihin.
14.9.
Pääministeri Hackzell saa halvauskohtauksen muutamia tunteja ennen rauhanneuvottelujen alkua ja menettää puhe- ja liikuntakykynsä. Neuvostoliitto ei kuitenkaan suostu lykkäämään neuvotteluja. Valtuuskuntaa tilapäisesti johtanut puolustusministeri Rudolf Walden saa ulkoministeri Vjatšeslav Molotovilta rauhanehdot. Neuvottelut jatkuvat Suomen valtuuskunnan johtajaksi nimetyn ulkoministeri Carl Enckellin saavuttua Moskovaan 16. syyskuuta.
15.9.
Lapin sota saksalaisten joukkojen poistamiseksi maasta alkaa. Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen ennakkoehtojen mukaan saksalaisten joukkojen tuli poistua Suomen alueelta 15.9. mennessä. Hallitus tulkitsi sotatoimien päätyttyä sodan käynnistyneen 15.9., vaikka virallista sodanjulistusta ei ollutkaan annettu.
19.9.
Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimus. Suomi sitoutuu vetämään sotajoukkonsa vuoden 1940 Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan taakse, riisumaan aseista maahan jääneet saksalaisjoukot ja luovuttamaan heidät Neuvostoliitolle, antamaan etelä- ja lounaisrannikon lentokentät Neuvostoliiton ilmavoimien tukikohdiksi Itämeren sotatoimien ajaksi, katkaisemaan suhteet Saksan vasallivaltioihin, luovuttamaan Petsamon, vuokraamaan Porkkalan alueen laivastotukikohdan perustamista varten, luovuttamaan neuvosto- ja liittolaissotavangit, maksamaan 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset sekä sallimaan sopimuksen ehtojen täytäntöönpanosta huolehtivan valvontakomission muodostaminen.
Suomalaisia sotilaita joutui jatkosodassa neuvostoliittolaisten mukaan vangiksi 2 377. Heistä palasi Suomeen 1 969. Timo Malmin mukaan vankeja oli 3 402. Heistä kuoli leireillä 1 388. Kotimaahan pääsi palaamaan 1 938 miestä. Ero vankien kokonaismäärässä selittyy sillä, että neuvostolähteisiin on merkitty vain leireille asti hengissä selviytyneet. Suomalaiset ottivat vangiksi 64 000 neuvostosotilasta pääosin jatkosodan alussa. Sotavankeudessa kuoli 18 318 neuvostoliittolaista.
22.9.
Välirauhansopimuksen ehtojen noudattamista valvovat liittoutuneiden valvontakomission ensimmäiset 15 neuvostoliittolaista jäsentä saapuvat komission poliittisen neuvonantajan Pavel Orlovin johdolla Helsinkiin ja asettuivat Hotelli Torniin.
22.9.
Suomen päämajan operatiivinen osasto määrää perustettavaksi 2. yleisesikuntaupseerin viran jokaiseen suojeluskuntapiiriin. Heidän tehtävänään on johtaa aseiden ja ampumatarvikkeiden, viesti- ja pioneerimateriaalin, elintarvikkeiden, lääkintävälineiden sekä poltto- ja voiteluaineiden kätkentää. Asekätkennän tavoitteena on turvata armeijan toimintakyky sekä maan miehityksen että sisäisten levottomuuksien varalta.
28.9.
Lapin sodan ensimmäinen aseellinen yhteenotto saksalais- ja suomalaisjoukkojen välillä käydään Pudasjärvellä.
1.10.
Neuvostoliitto vaatii Suomea aloittamaan aktiiviset toimet saksalaisten karkottamiseksi Suomesta viimeistään klo 8.00.
19.10.
Suomi–Neuvostoliitto–Seuran toiminta alkaa. Seuran kunniapuheenjohtajaksi valitaan J. K. Paasikivi ja puheenjohtajaksi Johan Helo.
29.10.
Suomen Kansan Demokraattisen Liiton toiminta alkaa.
31.10.
Suomen Kommunistisen Puolueen julkinen toiminta alkaa Suomessa, kun oikeusministeriö hyväksyy puolueen rekisteröimisen.
1.11.
Kenttäarmeijan kotiuttaminen käynnistyy Suomessa.
17.11.
J. K. Paasikivi muodostaa uuden hallituksen, jossa on edustettuna myös rauhanoppositio. Hallitukseen kuuluu Suomen ensimmäinen kommunistiministeri Yrjö Leino, joka saa johtoonsa sisäministeriön.
5.12.
Jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden inkeriläisten palautukset Neuvostoliittoon alkavat.