31.1.

Pääministeri J. K Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtajia siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia vakuuttuisivat siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan.

17. –18.3

Suomessa järjestetään ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit. Äänioikeusikäraja laskee 21 vuoteen. Äänestysvilkkaus nousee ennätykselliseksi. Äänestämässä kävi lähes 75 prosenttia äänioikeutetuista. SDP saa 50, SKDL 49, Maalaisliitto 49, Kokoomus 28, RKP 14, Edistyspuolue 9 kansanedustajaa sekä Ruotsalainen vasemmisto yhden paikan.

27.4.

Lapin sota päättyy. Taistelut olivat päättyneet jo marraskuussa 1944, mutta viimeinen saksalainen partio tavataan maassa 27.4.1945. Kenraali Siilasvuo lähettää presidentti Mannerheimille 28.4. sähkeen, jossa ilmoitetaan sotatoimien päättyneen edellisenä päivänä.

Lapin sodassa kaatui lähes 1 300 suomalaista sotilasta ja tuhat saksalaista sotilasta. Saksalaisten joukkojen jättämiin miinoihin ja räjähteisiin kuoli vuosina 1944–1949 ainakin 205 siviiliä, joista lapsia 57.

Sodissa 1939–1945 menetti henkensä yli 90 000 suomalaista sotilasta. Määrä on lähes yhtä suuri kuin kolme vuosiluokkaa miehiä. Suunnilleen 90 000 haavoittunutta vammautui pysyvästi. Suurin osa menehtyneistä oli nuoria miehiä. Eniten kaatui 21-vuotiaita.

Siviilejä menehtyi alle 2 000 suoranaisissa sotatoimissa. Luku on hyvin pieni verrattuna Baltiaan ja etenkin Keski-Euroopan maihin sekä Neuvostoliittoon verrattuna. Sodan jäljet näkyivät lähes kaikissa suomalaisissa perheissä, sillä mobilisointiaste oli erittäin korkea.

5.5.

Eduskunta hyväksyy maanhankintalain, joka koskee siirtoväen lisäksi rintamamiehiä, sotainvalideja, sekä sotaleskiä ja -orpoja.

10.6.

Kommunistien johtoonsa saama Valtiollinen poliisi pidättää asekätkentää johtaneet eversti Valo Nihtilän ja everstiluutnantti Usko Haahden.

11.9.

Eduskunta hyväksyy lain sotaan syyllisten rankaisemisesta äänin 129–11. Kymmenen edustajaa äänesti tyhjää ja 48 oli poissa.

24.9.

Suomessa syntyy 495 lasta – eniten vuorokaudessa Suomen historiassa.

6.11.

Valtioneuvosto päätti asettaa sotaan syyllisiksi nimetyt henkilöt syytteeseen ”virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi”. Syytetyksi joutuivat entinen tasavallan presidentti Ryti, pääministerinä toimineet J. W. Rangell ja Edvin Linkomies, ministerit Väino Tanner, Tyko Reinikka, Henrik Ramsay ja Antti Kukkonen sekä Suomen Saksan lähettiläs T. M. Kivimäki.

15.11.

Professori A. I. Virtanen saa Nobelin kemianpalkinnon erityisesti kehittämästään rehunsäilöntämenetelmästä.

11.12

Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen ilmestyy.