26.1.

Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan vuokra-alueen Suomelle.

15.2.

Maalaisliiton presidenttiehdokas Urho Kekkonen valitaan tasavallan presidentiksi. Hän voittaa SDP:n K-A. Fagerholmin valitsijamiesvaalin kolmannella kierroksella äänin 151–149.

1.3.

Uusi presidentti Urho Kekkonen astuu virkaansa.

1.3.

SAK:n julistama yleislakko alkaa. Järjestö tavoitteli lakolla 6–10 prosentin palkankorostusta, jonka työnantajat olivat hylänneet. Työnantajat myöntyivät vaatimukseen.  Lakossa oli lähes puoli miljoona. määrä oli lähes kaksinkertainen SAK:n jäsenmäärään verrattuna.

4.6.

Tampereella Vehmaisten Mannerheimkalliolla paljastetaan Evert Porilan 1939 veistämä Mannerheim-patsas. Muistomerkki oli määrä pystyttää Koskipuistoon, mutta talvisota siirsi paljastusta. Mannerheimin kuoleman jälkeen asia nousi esille. Vasemmisto ei kuitenkaan halunnut sijoittaa Mannerheimia Tampereen valloittajana kuvaavaa patsasta keskeiselle paikalle, joten se pystytettiin kahdeksan kilometrin päähän keskustasta.

23.10.

Unkarin kansannousu alkaa. Unkarin pääministeri irtisanoo 1. marraskuuta Unkarin jäsenyyden Varsovan liitossa ja julistaa maan puolueettomaksi sekä pyytää YK:ta suojelemaan maan riippumattomuutta. Neuvostoliiton johtamat Varsovan liiton joukot kukistavat kansannousun 14. marraskuuta mennessä.

9.11.

Ensimmäinen suomalainen värielokuva, Toivo Särkän ohjaama Juha saa ensi-iltansa. Elokuvallisesti teos ei ole suursaavutus – pääosan vievät filmissä Kuusamon maisemat.

17.11.

Suezin kanavan alueelle lähtevä suomalainen YK-komppania muodostetaan Helsingissä. Komppaniaan hakeneista 1 779 miehestä valitaan palvelukseen 268. Osasto kuljetettiin 8.12. viidellä yhdysvaltalaisella joukkojenkuljetuskoneella Suezille.

21.11.

Suomen ensimmäinen tekojäärata avataan Tampereen Koulukadulla.