25.3.

Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg muodostavat Rooman sopimuksella Euroopan talousyhteisön (EEC).

2.4.

Eduskunta hyväksyy hallitusmuodon 49. pykälän muutoksen, mikä mahdollistaa naisen valitsemisen eduskunnan oikeusasiamieheksi.

24.4.

Väinö Tanner valitaan SDP:n puheenjohtajaksi. Hän voittaa vastaehdokkaansa, pääministeri K.-A. Fagerholmin äänin 95–94. Tulos vauhdittaa puolueen kahtiajakoa. Osa tappiolle jääneistä perustaa vuonna 1959 Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL).

9.6.

SAK viettää 50-vuotisjuhliaan olympiastadionilla. Pääjuhlaan osallistuu 25 000 vierasta. Kunniavieraina ovat presidentti Urho Kekkonen, pääministeri V. J. Sukselainen, eduskunnan puhemies K.-A. Fagerholm sekä Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin ja NKP:n pääsihteeri Nikita Hruštšev.

6.7.

SAK hyväksytään länsimaiden ammattijärjestöjen muodostaman Vapaiden ammattiyhdistysten keskusliiton jäseneksi. SAK oli eronnut 1951 neuvostojohtoisesta Maailman ammattiyhdistysten liitosta.

15.9.

Suomen markka devalvoidaan 39 prosentilla. Devalvaatio on maan historian suurin.

30.9.

Säveltäjä Jean Sibeliuksen hautajaissaattoa reunustava kunniakuja ulottuu Helsingistä Ainolaan, jonka maalle Sibelius haudataan.

4.10.

Neuvostoliitto laukaisee ensimmäisenä maana satelliitin maata kiertävälle radalle. Sputnikin ilmestyminen taivaalle tyrmistyttää länsimaissa.