2.1.

Norjan puolustusministeriö ilmoittaa, että neuvostoliittolainen taktinen ohjus on lentänyt Norjan ilmatilan kautta Suomen puolelle ja tuhoutunut Inarinjärven alueella. Suomen ilmavoimat vahvistaa tiedot. Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Sobolev pahoittelee tapahtunutta ja selittää kyseessä olevan harjoitusammunnoissa käytettävä maaliohjus. Helmikuussa Inarinjärven pohjasta löytyy maalina käytetyn vanhanaikaisen risteilyohjuksen kappaleita, jotka Suomi luovuttaa Neuvostoliitolle.

18.1.

Erno Paasilinna saa ensimmäistä kertaa jaettavan Finlandia-kirjallisuuspalkinnon esseekokoelmastaan Yksinäisyys ja uhma.

11.3.

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen uusi pääsihteeri Mihail Gorbatšov aloittaa perestroikaksi nimetyn uudistuspolitiikan, jonka tavoitteena on uudistaa neuvostojärjestelmää. Perestroikaan liittyy glasnost, joka merkitsee mielipiteenvapauden laajentumista. Yhteiskunnallinen liikehdintä ja talouden katastrofaalinen tilanne alkavat järkyttää neuvostojärjestelmän perustuksia.

13.2.

Suomen ensimmäinen sydämensiirto tehdään Helsingissä.

28.2.

Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ilmestyy uusi kuvitettu laitos kansalliseepoksesta. Vuotta juhlistaa muun muassa tanssitaiteilija Jorma Uotisen Helsingin Kaupunginteatteriin ohjaama tanssiteos Kalevala.

26.3.

Porilainen Dingo-yhtye vastaanottaa platinalevyn 100 000 myydystä Kerjäläisten valtakunta -levystä. Dingon musiikki tempaisee mukaansa etenkin 9–15-vuotiaat tytöt.  Menestyksensä huipulla Dingo laskuttaa vuoden 1985 juhannusesiintymisistään 130 000 markkaa (42 500 euroa).

27.4.

Kaupallinen paikallisradiotoiminta alkaa, kun Radio Lakeus Nivalassa lähettää ensimmäisen ohjelmansa. Paikallisradioita perustetaan lyhyen ajan kuluessa 21 paikkakunnalle. Helsingissä lähetystoiminnan aloittaa ensimmäisenä Radio City 29.4.1985.

23.9.

Karhu valitaan Suomen kansalliseläimeksi Helsingin Sanomien ja Suomen Luonnonsuojeluliiton järjestämässä äänestyksessä.

29.10.

Suomen Yhdyspankki ilmoittaa ostaneensa yli 50 prosenttia Helsingin Osakepankin (HOP) osakkeista. HOP sulautetaan Yhdyspankkiin.

Marraskuussa WSOY julkaisee ensimmäisen niteen presidentti J. K. Paasikiven päiväkirjoista vuosilta 1944–1956. Matti Klingen ja Yrjö Blomstedtin toimittaman kirjan toinen nide ilmestyy vuotta myöhemmin. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto yrittää estää kirjan julkaisun, koska hän katsoo Paasikiven pohdintojen tuomisen julkisuuteen voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.

6.12.

Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas saa ensi-iltansa. Mollbergin tulkinta Väinön Linnan tekstistä saa ristiriitaisen vastaanoton – Edvin Laineen 30 vuotta aiemmin valmistunut elokuva on Linnan romaanin ohella vaikuttanut vahvasti suomalaisten tapaan tulkita jatkosotaa.

17.12.

Eduskunta hyväksyi äänin 148–30 Suomen täysjäsenyyden Euroopan vapaakauppajärjestössä. Sopimusta vastustavat SKDL:n ja Vihreiden eduskuntaryhmät sekä oman yhden hengen ryhmänsä muodostanut Liisa Kulhia.