Sveitsissä maanpaossa ollut Vladimir Iljitš Lenin palasi seurueineen Venäjälle Saksan, Ruotsin ja Suomen kautta huhtikuussa 1917. Imperiumin rajan hän ylitti Torniossa, kuten lukuisat muut vallankumouksen jälkeen Venäjälle palanneet.
Leninin paluun teki poikkeukselliseksi se, että se ei olisi onnistunut ilman Saksan suostumusta ja tukea. Hän matkusti seurueineen Saksan halki keisarikunnan heidän käyttöönsä järjestämässä junanvaunussa. Saksan johto toivoi, että jyrkkänä vallankumouksellisena tunnettu Lenin voisi heikentää toimillaan Venäjää ja sen johtoon noussutta väliaikaista hallitusta.
Lenin oli työväenliikkeen ulkopuolisille suomalaisille vielä suhteellisen tuntematon hahmo. Viipurilainen Työ kertoi 2.4.1917 Venäjälle Norjasta palanneen Aleksandra Kollontain välittäneen Pietarissa Leninin terveiset. Helsingin Sanomat julkaisi 8.4.1917 Novoje Vremjan arvion Leninin johtamien bolševikkien toimista Pietarissa.
”Paljon suurempaa levottomuutta herättää sen sijaan se, että sotilaitten ja työmiesten neuvoston enemmistö ei vieläkään saata päästä määräävään asemaan sen työmiesten vähemmistön suhteen, joka ei lainkaan ota huomioon kansainvälistä asemaa eikä sitä isänmaallista velvollisuutta, jonka täyttämistä maa odottaa työväen vuokalta. Mainittu osa Pietarin sosialidemokratiaa, jonka johtajana esiintyy Lenin ja äänenkannattajana ’Pravda’, nauttii valitettavasti kannatusta Pietarin köyhimmän väestön keskuudessa.
Tämä osa väestöstä vaati vallankumouksen ensi päivinä sodan keskeyttämistä. Nyt se ei halua odottaa sodan loppuun, vaan pyrkii heti kaikkien yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamiseen.
Tämä osa sosialisteja ei nähtävästi lainkaan kansallisesta puolustuksesta eikä kansainvälisen sosialismin johtajain näkökannasta. Niinpä ’Pravda’ kehoittaa huhtikuun 3 p:nä ’vallankumoukselliseen taisteluun kaikkia imperialistisia piirejä vastaan”. Näihin lehti lukee ’kaikki sotaa käyvät maat, elleivät nämä maat luovu sodan jatkamisesta ja tee heti rauhaa’.”
”Miksi Saksan hallitus kiirehti tekemään palveluksen?”
Suuri osa Suomen lehdistä kertoi 18.4. Leninin matkasta Saksan halki Ruotsiin. Karjala uutisoi jo 15.4., että väliaikainen hallitus oli saanut tiedon Leninin puoluelaisten paluusta Saksan tuella. Lenin saapui Pietariin 16.4. Saksan avustamana palannutta puoluejohtajaa ei otettu riemumielin vastaan. Uusi Suometar referoi 20.4.1917 venäläislehtien kommenttaja. Rjetsh-lehti tuomitsi Leninin toimet jyrkästi:
”Venäjälle kiirehtiväin hra Leninin ja hänen toveriensa olisi pitänyt aikaisemmin, kun he valitsivat tien Saksan kautta, kysyä itseltään, miksi Saksan hallitus niin mielellään kiirehti tekemään heille tämän palveluksen, miksi se on katsonut mahdolliseksi kuljettaa alueensa kautta vihollisimaan kansalaisia, jotka olivat matkalla kotimaahansa. Vastaus on kaikesta päättäen selvä. Saksan hallitus toivoi, että hra Lenin ja hänen toverinsa tulisivat olemaan hyödyksi Saksan eduille, se luotti bolshevikien johtajan saksalaisystävällisyyteen.
Ja jo yksin tällaisen vastauksen mahdollisuudenkin olisi pitänyt mielestämme estää jokaista Venäjälle matkustavaa politista toimihenkilöä kansansa menestyksen nimessä olemaan käyttämättä hyväkseen tätä kohteliaisuutta. Mutta hra Lenin ja hänen toverinsa eivät tahtoneet ottaa tätä huomioon ja se on todisteena siitä, että he ovat joko täydellisesti vierautuneet maastaan, tai ovat tahtoneet matkallaan pöyhkeillä, mikä ei laisinkaan vastaa yleistä vakavaa suhdetta sotaan, missä virroittain vuotaa kansan veri.”
Kansan Lehti kertoi 20.4.917 duuman istuntosalissa 17. huhtikuuta pidetystä Venäjän sosialistijärjestöjen yhteiskokouksesta, jossa Leninin puhe herätti voimakasta vastustusta. Hän ehdotti kaikkien sosiaalidemokraattisten puolueiden yhdistämistä uudeksi kommunistiseksi puolueeksi. Leninin ”utopisia mielipiteitä” puolusti ainoastaan Aleksandra Kollontai.
”Leninistä huomautti Tsheidse, että Venäjän vallankumous vetää kaikesta päättäen Leniniä puoleensa, mutta ettei ole mitään pelon aihetta, vaikka Lenin jäisi vallankumouksen ulkopuolelle. Tämä ilmoitus oteltiin vastaan myrskyisin kättentaputuksin.”
Työmies uutisoi 22.4.1917 lyhyesti Leninin liittyneen Pravdan toimitukseen. Kaksi päivää myöhemmin Työmies julkaisi Lenin 17. huhtikuuta esittämät teesit.
Leninin mukana Torniossa rajan ylitti 33 hengen seurue. Siihen kuuluivat muun muassa Leninin vaimo Nadezhda Uljanova (Krupskaja) ja Grigori Zinojev perheineen.
