Päivitysloki

Metallityöväen lakko vauhditti 8 tunnin työaikaa

Kuvateksti 20.4.2017 12:23

Siirtyminen 8 tunnin työpäivään toteutui teollisuudessa ja kaupassa metallityöväenliiton lakon jälkimainingeissa. Työväki sai lakon alla ja aikana tukea venäläiseltä sotaväeltä, mitä porvaripuolueet arvostelivat ankarasti. Työajan lyhentäminen 8 tuntiin päivässä kuului jo työväenliikkeen Forssan ohjelmassa 1903 ilmaistuihin tavoitteisiin.[1] Päämäärään pyrkiminen oli käytännössä mahdotonta Venäjän vallan loppuvuosina ja etenkin ensimmäisen maailmansodan aikana. Sotatilan aikana mielenosoitukset ja lakot […]

Venäläiset juhlivat vallankumousta Kauppatorilla

Kuvateksti 18.4.2017 12:49

Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 mukaan koolla olivat tarkoituksella ainoastaan venäläiset sotilaat ja työläiset, joita oli mukana noin 400. ”Tällä kertaa sitä tosin vain oli juhlakulkueessa juhlimassa venäläiset toverit, sotilaat ja osa työväkeä. Suomalaiset työläiset eivät sitä olleet juhlimassa sen vuoksi, että sotilasten taholta toivottiin heidän olevan työssä, ettei töitä tarvinnut […]

Lenin ylitti Venäjän imperiumin rajan Torniossa 15.4.1917

Kuvateksti 18.4.2017 12:33

Sveitsissä maanpaossa ollut Vladimir Iljitš Lenin palasi seurueineen Venäjälle Saksan, Ruotsin ja Suomen kautta huhtikuussa 1917. Imperiumin rajan hän ylitti Torniossa, kuten lukuisat muut vallankumouksen jälkeen Venäjälle palanneet. Leninin paluun teki poikkeukselliseksi se, että se ei olisi onnistunut ilman Saksan suostumusta ja tukea. Hän matkusti seurueineen Saksan halki keisarikunnan heidän käyttöönsä järjestämässä junanvaunussa. Saksan johto […]

Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Kuvateksti 7.4.2017 11:27

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]

Eduskunta kokoontui suurin odotuksin 5. huhtikuuta 1917

Kuvateksti 5.4.2017 14:34

Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen valtiopäiville. Monet vaikeat asiat odottivat ratkaisua, mutta maaliskuun vallankumouksen herättämän toiveikkuuden hengessä ongelmien odotettiin selviävän. Heinäkuussa 1916 valittu eduskunta kokoontui valtiopäiville 5. huhtikuuta 1917. Keisari ei ollut kutsunut eduskuntaa koolle sotatilan vuoksi. Toiminnan aloittamisen mahdollisti maaliskuun vallankumous. Sosiaalidemokraateilla oli 103 paikallaan yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Suomalaisella puolueella oli 33, […]

Vallankumoussankarien hautajaiset mittava mielenilmaus

Kuvateksti 5.4.2017 14:34

Helsingissä 30. maaliskuuta 1917 suoritettu kahden merisotilaan hautaus on yksi Suomen historian suurimmista mielenilmauksista. Kulkueeseen osallistui Helsingissä lehtitietojen mukaan jopa satatuhatta ihmistä. Hautajaispäivä oli kansallinen ja ylikansallinen surujuhla. Liput oli laskettu puolitankoon ja työpaikoilla oli vapaapäivä. Työmies tiivisti päivän merkityksen 31.7.1917: ”Eilinen päivä Helsingissä muodostui muistista häviämättömäksi suuremmoiseksi juhla- ja surutilaisuudeksi, jolloin täällä vietettiin Venäjällä […]

Helsingin venäläiset varuskuntarakennukset 1917 ja suomalainen varuskunta 1918

Kuvateksti 18.5.2017 13:12

Venäjän valtio rakennutti Helsinkiin ja hankki kaupungista kymmeniä kohteita varuskunnan tarpeisiin etenkin vuodesta 1819 alkaen. Rakentaminen ja hankinnat jatkuivat käytännössä talveen 1918 asti. Helsingin varuskunnan sotilaskohteista suurin osa siirtyi sellaisenaan venäläisiltä Suomen armeijalle. Jossain tapauksissa siirtoa edelsi lyhyt punakaartilaisjakso tai saksalaiskausi. Vuosina 1917–1918 Venäjän armeijan käytössä oli kantakaupungin alueella yhteensä noin 30 erilaista sotilaskohdetta – […]

Venäjän väliaikainen hallitus tunnusti Puolan

Kuvateksti 30.3.2017 12:39

Venäjän väliaikainen hallitus antoi 30. maaliskuuta julistuksen, jossa se tunnusti Puolan riippumattomuuden. Julistuksella ei ollut välitöntä merkitystä, sillä Puola oli kokonaan keskusvaltojen miehittämä. Sen vertauskuvallinen arvo oli kuitenkin suuri. Väliaikainen hallitus sanoutui julistuksella irti keisarivallan sortopolitiikasta ja korosti omaa demokraattisuuttaan.[i] ”Vanha hallitus on antanut teille petollisia lupauksia, jotka se olisi voinut, mutta ei ole tahtonut […]

Helsinkiin saapui 29. maaliskuuta kaksi vuoden 1917 keskeistä hahmoa: Svinhufvud ja Kerenski

Kuvateksti 29.3.2017 12:22

Helsingin rautatieasemalla koettiin 29.3.1917 poikkeuksellinen päivä. Juna toi runsaan puolentoista tunnin sisällä Pietarista kaksi vuoden 1917 keskeistä toimijaa. P. E. Svinhufvud palasi Siperian-karkotuksestaan, ja Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri Aleksander Kerenski tuli pikavierailulle Helsinkiin. Molemmat tulijat saivat haltioituneen vastaanoton. Miehet olivat tavanneet toisensa Pietarissa kaksi päivää aikaisemmin. Kerenski oli ottanut Svinhufvudin sydämellisesti vastaan: ”Pietarissa kävi maanmiehemme […]

Suomeen nimitettiin 26.3.1917 maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus

Kuvateksti 24.3.2017 12:21

Venäjän väliaikaisen hallituksen 20. maaliskuuta antama manifesti 1917 peruutti useimmat Suomen itsehallinnon eli autonomian rajoitukset. Venäläistetyn senaatin korvasi Oskari Tokoin johtama poliittinen monipuoluehallitus, jonka väliaikainen hallitus nimitti 26. maaliskuuta. Tätä ennen ruhtinas Lvovin johtama hallitus kutsui koolle heinäkuussa 1916 valitun eduskunnan 4. huhtikuuta. Venäläistetty senaatti toimi virkaatekevänä hallituksena vara-amiraali Anders Wireniuksen johdolla. Se hoiti juoksevia […]

Puhelin oli tärkeä yhteyksien tekijä jo 1917

Kuvateksti 27.3.2017 09:42

Suomi oli ajan hermolla puhelinliikenteen kehityksessä Venäjän vallan loppuvuosina. Puhelin oli 1910-luvulla monelle suomalaiselle osa arkipäivää. Suomen ensimmäinen puhelinlinja valmistui tehtailija Nissisen tontille Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan joulukuussa 1877. Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) toiminta käynnistyi Daniel Johannes Wadénin saatua toimiluvan tammikuussa 1882 puhelinyhtiön perustamiseen Helsingissä. Yhtiö toimi aluksi nimellä Helsingfors Telefon-Förening / Helsingin Telefoni-Yhdistys. Puhelinyhtiöitä perustettiin […]

Työväenliike juhli näkyvästi kansainvälistä naistenpäivää 4. maaliskuuta 1917

Kuvateksti 1.3.2017 10:05

Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat elinkustannukset, palkat ja lastenkasvatus. Työväenliikkeeseen kuuluneet naiset kokoontuivat maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina 1917 ainakin 33 paikkakunnalla juhlimaan kansainvälistä naistenpäivää. Sosialidemokraattinen naisliitto julkaisi tilaisuuksia varten 16-sivuisen Työläisnaisen Päivä -lehden, joka esitteli päivän keskusteluteemat: köyhälistölasten kasvatus ja huolenpito, kallis aika ja työläisnaisten palkat ja elintaso. Sensuurin vuoksi […]

Levottomuuden merkkejä Pietarissa

Kuvateksti 1.3.2017 09:04

Venäjän valtakunnanduuma kokoontui uudelleen 27. helmikuuta 1917. Puhemies Mihail Rodzjanko piti isänmaallisen avajaispuheen, jossa hän korosti olevan välttämätöntä jatkaa taistelua lopulliseen voittoon saakka. Kulissien takana Rodzjanko oli yrittänyt saada keisari Nikolai II:n muuttamaan politiikkaansa. Hän oli 23. helmikuuta sanonut hallitsijalle Venäjän hallituksen olevan väärällä tiellä. Rodzjanko oli arvioinut vallankumouksen olevan ovella kansan tyytymättömyyden vuoksi. Keisari […]

Pakkanen paukkui ja ruokapula paheni talvella 1917

Kuvateksti 17.2.2017 07:01

Talvi 1916–1917 oli pitkä ja kylmä. Pakkanen oli kova etenkin tammi-helmikuun vaihteessa. Etelä-Suomessa mitattiin liki 40 asteen pakkaslukemia. Koko maassa oli runsaasti lunta. Turussa voitiin järjestää 11. maaliskuuta vaivattomasti Suomen mestaruushiihdot 60 kilometrin matkalla. Kotkassa hiihdettiin 18. maaliskuuta 50 kilometrin kilpailut. Tammikuun keskilämpötila oli Helsingissä -8,8 ˚C, -helmikuun -11,0 ˚C ja maaliskuun -9,6 ˚C. Sodankylässä […]

Vuoksesta haluttiin voimaa Pietariin

Kuvateksti 23.1.2017 16:18

Venäjän ministerineuvosto herätti henkiin keisarivallan viime kuukausina ajatuksen Vuoksen vesivoiman käytöstä Pietarin tarpeisiin. Uusi Suometar kertoi 12.1.1917 Novoje Vremjan tietojen pohjalta, että Venäjän ministerineuvosto oli hyväksynyt Vuoksen vesivoiman rakentamisesta kaksi ehdotusta, joiden tavoitteena oli Pietarin sähköntarpeen turvaaminen. ”Pikku-Imatra” ja Vallinkoski oli määrä pakkolunastaa. Aloitteentekijänä oli sotaministeri Mihail Beljajev, joka halusi vähentää kivihiilen käyttöä Pietarissa. Ensimmäisenä […]

Venäjän keisarikunta 1917

Kuvateksti 17.2.2017 07:01

Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudistuspaineet olivat kasautuneet. Venäjä oli vuoden 1917 alussa perustuslaillinen monarkia. Valtionpäämies Nikolai II oli joutunut hyväksymään Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityn tappion jälkeen perustuslain säätämisen 1906. Vuodesta 1613 Venäjää hallinneeseen Romanov-sukuun kuulunut keisari oli lain tultua voimaan edelleen itsevaltias. Perustuslaki lisäsi […]

Rasputinin murha kertoi säröistä Venäjän eliitissä

Kuvateksti 9.1.2017 13:36

Grigori Jefimovitš Rasputinin myöhään illalla 29. joulukuuta tapahtunut murha oli vuoden 1917 alkupäivien suurin uutinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaanmaassa. Suomeen tiedot murhasta tihkuivat huhuina ja Venäjän lehtien kautta. Uusi Suomettaren otsikko 2.1.1917 ilmestyneen vuoden ensimmäisen lehden Venäjältä-osastossa tiivisti tapahtuneen: ”Grigori Rasputin murhattu”. Lehti viittasi 31. joulukuuta ilmestyneisiin moskovalaisiin lehtiin, jotka olivat täynnä kertomuksia tapahtuneesta. […]

Suursota leimasi joulunviettoa 1916

Kuvateksti 22.12.2016 10:43

Jouluna 1916 Suomessa oli vielä rauhallista, mutta pula-ajan syventymisen merkit olivat näkyvissä. Elintarvikkeiden saatavuus oli heikentynyt. Huomattava osa Suomessa tuotetusta voista ja maidosta päätyi Pietariin. Elintarvikesäännöstely oli alkanut marraskuussa 1916 sokerista. Polttopuut olivat kallistuneet ja vuokrat nousseet. Muuttovirta maalta kaupunkeihin jatkui. Elintarviketilanteen heikentymisestä huolimatta ruokaa riitti kaikille. Keski- ja yläluokka olivat tottuneet käyttämään tuontihedelmiä juhla-aikoina. […]

Sisällissodassa vastakkain kaksi kouluttamatonta armeijaa

Kuvateksti 15.12.2016 08:02

Sisällissodassa oli vastakkain kaksi nopeasti koottua sotajoukkoa, joiden miehistö koostui lähes kokonaan kouluttamattomista taistelijoista. Kummankin armeijan ytimen muodostivat alkuvaiheessa aatteellisen innostuksen vallassa sotaan lähteneet vapaaehtoiset.[1] Valkoinen armeija koostui alkuvaiheessa vapaaehtoisista suojeluskuntalaisia. Rintamalle lähteneiden joukossa oli muun muassa oppikoulujen lukioluokkien oppilaita. Kajaanin sisseihin liittyi muun muassa 17-vuotias Urho Kekkonen. Punakaartilaisten ydinjoukkoon kuului radikaaleja työväenliikkeen jäseniä, joista […]

Itsenäisyyslehti Uusi Päivä

Kuvateksti 11.5.2017 11:08

Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen aukesivat Suomessa valtioelämän padot. Sanomalehti Uusi Päivä eli lyhyen, mutta sitä intensiivisemmän elämän 1917–1918. Uuden Päivän perustamisidea syntyi Helsingissä 1.4. Lakitieteen kandidaatti ja asianajaja S. J. Pentti kirjoitti keskustelun pohjalta lehden ohjelman: ”Suomen on saatava vapaa, itsenäinen asema maailman kansojen joukossa.” Lehti korosti kansallista ja sivistyksellistä yhteenkuuluvuutta tukea ”rajojemme ulkopuolella asuvien […]

Edellinen
Seuraava