Ihmiset joutuivat vuonna 1917 liikkumaan arjessaan paljon. Asunnot lämpenivät puulla, vain harvassa talossa oli keskuslämmitys. Helsingissä suurimmalle osalle asukkaista vesi tuli putkia pitkin. Sen sijaan viemäröinti oli vielä melko harvinainen. Suomessa oli alle tuhat autoa, ja juna oli nopein matkustustapa. Kesäisin laivaliikenne oli vilkasta rannikoilla ja sisävesillä. Rautateiden ja laivareittien varteen päästäkseen oli kuitenkin taivallettava […]
Suomen Kuvalehti julkaisi 12.5.1917 yhden sivun kuvakoosteen vapunvietosta Helsingissä. Sen saatteena oli lyhyt luonnehdinta juhlapäivästä. ”Vappu Helsingissä oli sellainen, ettei toista vertaa. Kansanvalistusseuran tietokalenterissa sanotaan vapusta, että se on ’kansain välinen työväen mielenosoituspäivä 8-tuntisen työpäivän hyväksi’. Ensi vuonna on laadittava uusi ohjelma, sillä päämäärä, johon vuosikymmeniä on pyritty, on jo saavutettu. –Venäläisten viireissä oli sanat: […]
Siirtyminen 8 tunnin työpäivään toteutui teollisuudessa ja kaupassa metallityöväenliiton lakon jälkimainingeissa. Työväki sai lakon alla ja aikana tukea venäläiseltä sotaväeltä, mitä porvaripuolueet arvostelivat ankarasti. Työajan lyhentäminen 8 tuntiin päivässä kuului jo työväenliikkeen Forssan ohjelmassa 1903 ilmaistuihin tavoitteisiin.[1] Päämäärään pyrkiminen oli käytännössä mahdotonta Venäjän vallan loppuvuosina ja etenkin ensimmäisen maailmansodan aikana. Sotatilan aikana mielenosoitukset ja lakot […]