Tuomiokirkon uudistus ja tieteellinen tutkiminen. Bolsevikkilaisuus leviää venäläisen sotaväen parissa. Ukrainan autonomia. Seyniä ja Borovitinovia ei vielä vapautettu. Kyytirahan korotukset sekä lauttamaksut Tornionjoella. Uusi Suometar 29.6.1917, koko lehti Senaatille esitellään ensi viikolla Muinaistieteellisen toimikunnan anomus 10 000 markan (12 000 euroa) määrärahan myöntämisestä yleisten rakennusten ylihallitukselle Turun tuomiokirkon länsipään lattian korjaamiseen ja sen alustan tutkimiseen. Aloitteen asiasta […]
Heikki Ritavuori käsitteli Uuden Päivän näytenumerossa Suomen ja Venäjän välistä suhdetta. ”Venäjän väliaikaisen hallituksen lakineuvottelukunta on ilmaissut kantansa olevan sen, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi muuttaa Venäjän ja Suomen välistä suhdetta. Samalle kannalle näkyy myös asettuneen Venäjän porvarillinen sanomalehdistö. Väliaikainen hallitus on suvereenioikeuksien väliaikainen haltija ja niiden suojelija siihen saakka, kunnes kansalliskokous täydellä vallalla […]
Uuden Päivän päätoimittaja Kaarlo Koskimies käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Suomen valtio-oikeudellista asemaa Venäjän yhteydessä. Lehden mukaan oli syytä pyrkiä täyteen itsenäisyyteen. ”Kysymys Suomen valtio-oikeudellisen aseman vastaisesta järjestämisestä on Venäjän vallankumouksen aiheuttamien suurten tapausten yhteydessä astunut päiväjärjestykseen ja tunkee sitä enemmän huomiomme etualalle, mikäli Venäjän perustavaa kansalliskokouksen pitämistä koskevat suunnitelmat selvenevät ja sille jätettävien ehdotusten pääpiirteet alkavat tulla hahmotelluiksi. Venäjän […]
Päiviö Tommila määrittelee Suomen autonomisen aseman luomisen alkaneen 1. joulukuuta 1808, jolloin keisari määräsi Suomea koskevat asiat esiteltäväksi suoraan hänelle. Samana päivänä perustettiin keisarin alaisuuteen Suomen kenraalikuvernöörin toimi, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli kenraali G. M. Sprengtporten. ”Joulukuun 1. päivän päätökset muodostivat sen pohjan, jolle 1800-luvun kuluessa rakentui voimakkaasti omaleimainen autonominen Suomi.” Tommilan tulkinta sisältyy valtioneuvoston […]
Suomen valtio syntyi professori Osmo Jussilan mukaan 1861. Ajankohtaan ei liity varsinaisesti mitään valtiollista tapahtumaa, vaan Suomi muotoutui tuolloin valtiolliseksi kokonaisuudeksi ”poliittisesti valistuneen yleisön mielissä ja tajunnassa”. Suomen eliitti alkoi pitää maataan valtiona, joka oli Venäjä valtiosta erillinen. Suomi ja Venäjä muodostivat tämän tulkinnan mukaan reaaliunionin, osan mielestä jopa personaaliunionin, jossa valtioita yhdisti vain hallitsija. […]
