Uuden Päivän päätoimittaja Kaarlo Koskimies käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Suomen valtio-oikeudellista asemaa Venäjän yhteydessä. Lehden mukaan oli syytä pyrkiä täyteen itsenäisyyteen. ”Kysymys Suomen valtio-oikeudellisen aseman vastaisesta järjestämisestä on Venäjän vallankumouksen aiheuttamien suurten tapausten yhteydessä astunut päiväjärjestykseen ja tunkee sitä enemmän huomiomme etualalle, mikäli Venäjän perustavaa kansalliskokouksen pitämistä koskevat suunnitelmat selvenevät ja sille jätettävien ehdotusten pääpiirteet alkavat tulla hahmotelluiksi. Venäjän […]
Uusi Suometar kertoi puolalaisten Pietarissa 30.3.1917 antamista vastauksista: ”Sisäministeriöön saapuivat roomalais-katolisen papiston puolalaiset edustajat, puolalaisten demokratien komitea, kansainvälinen komitea, puolalainen kolo sekä Minskin, Volhynian ja Podolian kuvermenttien puolalaisten kansallisten järjestöjen edustajat. Piispa Cieplac kiitti suuresta julistuskirjasta, jossa toteutetaan kansojen veljeyden asia. Tämän jälkeen lausui puolalainen demokratien edustaja Lednicki sydämellisin sanoin väliaikaiselle hallitukselle puolalaisten kiitollisuuden. Puolalaisen […]
Uusi Suometar julkaisi 31.3.1917 lisälehden, jonka pääaiheena oli Venäjän väliaikaisen hallituksen Puolan itsenäisyyden tunnustaminen.
Venäjän väliaikainen hallitus antoi 30. maaliskuuta julistuksen, jossa se tunnusti Puolan riippumattomuuden. Julistuksella ei ollut välitöntä merkitystä, sillä Puola oli kokonaan keskusvaltojen miehittämä. Sen vertauskuvallinen arvo oli kuitenkin suuri. Väliaikainen hallitus sanoutui julistuksella irti keisarivallan sortopolitiikasta ja korosti omaa demokraattisuuttaan.[i] ”Vanha hallitus on antanut teille petollisia lupauksia, jotka se olisi voinut, mutta ei ole tahtonut […]
Bolševikkien aamulla 7. marraskuuta 1917 Pietarissa aloittama aseellinen vallankaappaus johti myös Suomen ja Venäjän valtioyhteyden katkeamiseen. E. N. Setälän johtama senaatti päätti olla tunnustamatta Venäjän uutta hallitusta korkeimman vallan haltijaksi Suomessa ja katsoi, että Venäjän ja Suomen valtioyhteys oli lakannut. Päätöksen vahvisti eduskunta, joka päätti aamuyöllä 9. marraskuuta äänin 102–89, että ”Keisarin ja Suuriruhtinaan käyttämä […]
Itsenäinen Suomi tarvitsi myös kansallispäivän. Edistyspuolueen J. H. Vennolan johtama hallitus päätti 20.11.1919, että Suomen itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta. Eduskunta oli hyväksynyt tuona päivänä vuonna 1917 P.E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen käytännön toteutusta koskevan päätöksen. Itsenäisyyspäivää oli asetuksen mukaan juhlistettava julkisten rakennusten liputuksella ja jumalanpalveluksilla. Virastot, tuomioistuimet ja koulut olivat kiinni juhlapäivänä.[i] Lakisääteinen vapaapäivä joulukuun […]
