Elmo E. Kaila kertoi Suojeluskuntalaisen Lehdessä 1919 santarmisarkiston asiapapereiden käsittelystä. Venäjän väliaikaisen hallituksen perustama Kansanvapauden säilytysosasto määräsi, ettei vastavakoilun aineistoa saa käyttää. Kaila järjesti kuitenkin aineistoa itselleen lahjojamalla. Hän julkaisi esimerkkinä tiedusteluraportista venäläisten saamia tietoja jääkäreistä. ”Heti vallankumouksen jälkeen 1917 ryhdyttiin eräissä piireissä toimenpiteisiin Santarmiarkiston salattujen aarteitten päivänvaloon saattamiseksi. Tähän olivatkin Santarmihallituksen silloiset valtijat suostuvaisia, […]
Jääkäri Matti Jaakko Fält oli viimeinen itärintaman taisteluissa kuollut suomalainen jääkäri. Oulujokelainen torpparin poika Matti Fält oli käynyt kansakoulun. Hän saapui Jääkäripataljoona pioneerikomppaniaan 4. marraskuuta 1915. Lackmanin mukaan hän kuului niihin jääkäreihin, jotka olivat istuneet ennen jääkäriksi värväytymistään Oulun lääninvankilassa. Tuomion syytä Lackman ei mainitse. Suomen jääkärien historiikeissa Matti Fältille on annettu kunnianimeksi ”Schmardenin sankari”. […]
Ainoa hyökkäys, johon suomalaisjääkärit osallistuivat, tapahtui Schmardenin (Smarde) kaistalla 25. heinäkuuta. Luutnantti Bassen johtama suomalainen pioneerikomppania, 187 suomalaista ja viisi saksalaista, alistettiin saksalaiselle Reservijääkäripataljoona 1:lle. Saksalaisen käytännön mukaan taistelutehtävä edellytti erikoiskoulutuksen saaneiden pioneerien jakamista siten, että 2–3 pioneeria sijoitettiin jokaiseen jääkäriryhmään. Tehtävänä oli väkivaltainen tiedusteluhyökkäys (Gewaltsame Erkundung). Merkittäväksi taistelun tekee erityisesti se, että jääkäripataljoonan osa […]
Ensimmäisenä yksikkönä etulinjaan marssi 4. jääkärikomppania 10. kesäkuuta. Misse-joen länsipuolen oloja kuvasi Birger Lamberg: ”Rämeinen niitty, jossa pieniä puita siellä täällä ja sitten venäläisten ampumahaudat.”[i] Kaksi päivää myöhemmin haukiputaalainen jääkäri Heikki Jussila kirjoitti päiväkirjaansa lähdöstä: klo 1.00 yöllä herätys ja klo 2.00 komp. lähtövalmiina komp. päällikön asunnon luona. Oberzugführer [ylijoukkueenjohtaja] Öhquist ilmoitti komppanian hauptman Cohlerille. […]
Suomalaisten jääkäripataljoona oli taistelutehtävissä Saksan itärintamalla Riianlahdella kesäkuusta 1916 maaliskuuhun 1917. Sotilaat saivat merkittävää ammatillista rintamakokemusta ankarissa oloissa. Myös vakavia ristiriitoja esiintyi, kun paluu Suomeen näytti viivästyvän. Suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutus oli alkanut helmikuussa 1915 Pohjois-Saksan Holsteinin Lockstedtissa. Elo-syyskuussa heistä tuli Saksan armeijan sotilaita, mutta heiltä ei vaadittu sotilasvalaa. Sen sijaan heidän tuli tehdä sitoumus palvella […]
