Uudenmaan kasarmi valmistui vuonna 1882 suomalaiselle 1. Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Samaa joukkoa varten rakennettiin naapurikortteliin vuonna 1885 myös upseerikerho, upseerikasarmi ja aliupseerikasarmi sekä eräitä muita tiloja. Uudenmaan tarkk’ampujapataljoona oli yksi kahdeksasta vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella perustetusta suomalaista joukko-osastosta. Saman lain velvoittamana Suomen kaarti muutettiin asevelvolliseksi joukoksi. Suomen sotaväen asevelvollisten joukkojen vahvuudet vuonna 1898: Suomen kaarti 505 […]
Keisarillinen palatsi valmistui vuonna 1843, mutta se oli alun perin rakennettu toiseen tarkoitukseen. Valtiolle se hankittiin vuonna 1837, jonka jälkeen alkoi sen muuttaminen Keisarilliseksi palatsiksi. Venäjän keisarit perheineen majoittuivat palatsissa vieraillessaan Helsingissä. Keisari Nikolai II vieraili palatsissa vuonna 1915, jolloin rakennus oli muutettu sotasairaalaksi. Vapaussodan päätyttyä päävartion Mariankadun puoleinen selliosasto oli varattu tutkintavangeille ja myöhemmin […]
Venäjän sotaväen poistuttua kasarmeista ja eräistä muista rakennuksista ne siirtyivät punakaartilaisten hallintaan 1.4.1918 ja he pääsivät kasarmimajoitukseen, mutta tämä vaihe jäi hyvin lyhyeksi. Vapaussodan taistelut käytiin Helsingissä 12.–14.4.1918 ja Saksan Itämereen divisioonalla ei ollut suurempia vaikeuksia lyödä pääosin amatöörimaisesti toimineita ja huonosti johdettuja punakaartilaisia. Eräissä kasarmeissa, kuten Kaartin kasarmilla ja Turun kasarmilla, punakaartilaiset olivat kuitenkin […]
Venäjän valtio rakennutti Helsinkiin ja hankki kaupungista kymmeniä kohteita varuskunnan tarpeisiin etenkin vuodesta 1819 alkaen. Rakentaminen ja hankinnat jatkuivat käytännössä talveen 1918 asti. Helsingin varuskunnan sotilaskohteista suurin osa siirtyi sellaisenaan venäläisiltä Suomen armeijalle. Jossain tapauksissa siirtoa edelsi lyhyt punakaartilaisjakso tai saksalaiskausi. Vuosina 1917–1918 Venäjän armeijan käytössä oli kantakaupungin alueella yhteensä noin 30 erilaista sotilaskohdetta – […]
