Huittinen keskiosa oli Suomen itsenäistymisen kynnyksellä vanhaa ja vaurasta maanviljelysseutua. Pitäjässä oli 1900-luvun alussa 9 415 asukasta. Maataloudesta sai vuonna 1901 elantonsa 80,3 prosenttia väestöstä. Teollisuuden osuus oli 14,9, kaupan ja liikenteen 1,9, julkisten virkojen 1,6 ja muiden ammattien 1,3 prosenttia. Maataloudesta elantonsa saaneesta väestöstä 20 prosenttia oli maanomistajia, 31 prosenttia lampuoteja tai torppareita, 16 prosenttia […]
Linja-autoliikenne laajentui 1920-luvun loppupuolelta lähtien. Varkauden ja Kuopion välisen liikennöinnin aloitti varkautelainen Emil Halonen aluksi Chevrolet- ja Buick-henkilöautoilla. Vuonna 1928 hän osti 19-paikkaisen linja-auton. Halonen perusti 1939 Kuopion Liikenne Oy:n. Mistään kovin nopeasta liikennemuodosta ei ollut kyse. Noin 80 kilometrin matka Varkaudesta Kuopioon kesti 1920–1930-luvuilla kolme tuntia.[i] Aluksi linja-autot kulkivat niin kauan kuin tiet pysyivät […]
Laivaliikenne ulottui vesistöjen kanavoinnin ansiosta 1910-luvulla Saimaan ja Päijänteen vesistöissä kaikkiin kulkukelpoisiin kolkkiin. Laivoja kulki myös suurilla järvillä Inarijärveä lukuun ottamatta. Laivat kuljettivat ihmisiä ja tavaroita vesistöjen varsilla. Vesiliikenne helpotti kulkua rautateiden varteen ja tehosti kuljetuksia kesäaikana. Ennen laivayhteyksiä pääosa tavaroista kuljetettiin talvisin hevosilla. Vesistöt olivat myös tärkeitä raakapuun uittoväylillä. Hinaajien vetämänä puulautat uivat jalostettavaksi […]
Suomi oli syntyessään sananmukaisesti nuori kansakunta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja puolet alle 25-vuotiaita. Suomi oli itsenäistyessään maatalousvaltainen maa, jonka kaupungistuminen oli nopeutunut 1800-luvun lopulta lähtien. Maassa oli 3,1 miljoonaa asukasta, minkä lisäksi noin 250 000 suuriruhtinaskunnassa syntynyttä asui maan rajojen ulkopuolella, suurin osa heistä Yhdysvalloissa. Suomen asukkaista 88 prosenttia oli suomenkielisiä […]