Yksi venäläistämiskauden inhotuimmista ilmiöistä oli santarmien johdolla harjoitettu urkinta, jossa avustajina toimivat Suomen kansalaiset. Tietoja urkkijoista julkaistiin satunnaisesti maaliskuun vallankumouksesta lähtien. Kesäkuussa 1917 tuli julki suurempi määrä nimiä. Työmies ja Uusi Päivä alkoivat julkaista kesäkuun puolivälissä 1917 santarmiarkiston tietoihin perustuen santarmien kanssa yhteistyötä tehneiden suomalaisten nimiä. Työmiehessä otsikkona oli 16. kesäkuuta: ”Santarmiston apuna Suomessa toimineet […]
Ruplan kurssi laskee. Agraaripuolueen perustamispuuhat. Vallankumouksen hengetär Alexandra Kollontai. Kaupungin kalliin ajan avustukset. Päiväkirjamerkintöjä sortovuosilta. Uusi Päivä 30.5.1917, koko lehti Ruplan kohtalosta Suomessa oli lähetetty Helsingistä tietoa ”Vremjalle”. Lehden mukaan Suomessa asuville venäläisille on tärkeintä, että ruplien vaihtaminen markoiksi jatkuu. ”Jollei voimassa oleva ruplan hinnoittelu vastaa sen todellista arvoa, niin alentakoon Suomen Pankki vielä kurssia, […]
Uusi Suometar julkaisi 18.4.1917 Suomen Tietotoimiston katsauksen venäläisten sotilaiden ja työläisten käynnistä eduskunnassa, jonka kokoontumispaikkana oli Heimolan talo. ”Eilen klo 5 aikaan i. p. kokoontui eduskuntatalon edustalle joukko sotilaita ja venäläistä työväkeä, jotka halusivat tavata eduskunnan puhemiestä ja kuulla lausuttavan 8 tunnin työpäivästä ja kansallisuuksien sorrosta Suomessa, erikoisestikin juutalaiskysymyksestä. Kun eduskunnan puhemies ei ollut […]
Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 mukaan koolla olivat tarkoituksella ainoastaan venäläiset sotilaat ja työläiset, joita oli mukana noin 400. ”Tällä kertaa sitä tosin vain oli juhlakulkueessa juhlimassa venäläiset toverit, sotilaat ja osa työväkeä. Suomalaiset työläiset eivät sitä olleet juhlimassa sen vuoksi, että sotilasten taholta toivottiin heidän olevan työssä, ettei töitä tarvinnut […]
Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen valtiopäiville. Monet vaikeat asiat odottivat ratkaisua, mutta maaliskuun vallankumouksen herättämän toiveikkuuden hengessä ongelmien odotettiin selviävän. Heinäkuussa 1916 valittu eduskunta kokoontui valtiopäiville 5. huhtikuuta 1917. Keisari ei ollut kutsunut eduskuntaa koolle sotatilan vuoksi. Toiminnan aloittamisen mahdollisti maaliskuun vallankumous. Sosiaalidemokraateilla oli 103 paikallaan yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Suomalaisella puolueella oli 33, […]
Tallinnan kaupungin edustajaneuvoston latvialainen jäsen Vetskaln liitti vallankumoussankareiden muiston aikaisempiin vallankumouksellisiin. Hän puhui Itämeren maakuntien nimissä. ”Vapautetun suuren Venäjä-äidin vapaat kansalaiset! Vietämme tänään suurta päivää. Emme ole tulleet tänne kostaaksemme niille, jotka niin kauan, niin monet vuodet ovat meitä sortaneet, ei sellainen voima, sellainen suuri voima ei ole kostoa varten. Ei, olemme liiaksi ylpeitä ja […]
Helsingissä 30. maaliskuuta 1917 suoritettu kahden merisotilaan hautaus on yksi Suomen historian suurimmista mielenilmauksista. Kulkueeseen osallistui Helsingissä lehtitietojen mukaan jopa satatuhatta ihmistä. Hautajaispäivä oli kansallinen ja ylikansallinen surujuhla. Liput oli laskettu puolitankoon ja työpaikoilla oli vapaapäivä. Työmies tiivisti päivän merkityksen 31.7.1917: ”Eilinen päivä Helsingissä muodostui muistista häviämättömäksi suuremmoiseksi juhla- ja surutilaisuudeksi, jolloin täällä vietettiin Venäjällä […]
Turha koreilu pois senaatista. Kerenski Helsingissä Vallankumousuhrien hautajaiset. Vallankumousjuhlia eri paikkakunnilla. Helsingin kaupungilta tukea valtiollisille vangeille. Elävät kuvat ja lapset. Kengät kuntoon odottaessa. Liettuan kuningaskunta perustettu Työmies 31.3.1917, koko lehti Työmies julkaisi Oskari Tokoin senaatin ohjelman päivää myöhemmin kuin muut pääkaupungin lehdet, sillä lehti ei ilmestynyt 30. maaliskuuta vallankumousuhrien hautajaisten vuoksi. Työmies kertoi otsikolla ”Virkapukuprameilu […]
Svinhufvud palannut Suomeen. Kerenski vierailulla Helsingissä. Vallankumousuhrien hautajaiset. Uuden senaatin ohjelma. Kenraalikuvernöörin haastattelu. ”Seynin viimeinen rikos”. Kysymys Suomen lipusta. Uusi Suometar 30.3.1917, koko lehti Asessori P. E. Svinhufvudin paluu Siperiasta 29. maaliskuuta runsaan kahden karkotusvuoden jälkeen oli Uuden Suomettaren pääuutinen. Svinhufvud sai kansallissankarin vastaanoton Helsingissä. Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri Aleksander Kerenski sai myös haltioituneen vastaanoton […]
Kenraalikuvernööri F. A. Seyn esti sensuurin avulla uutisten julkaisemisen Pietarissa meneillään olleesta vallankumouksesta. Suomen lehdistö pystyi kirjoittamaan tapahtumista täysimittaisesti vasta 17. maaliskuuta. Kaikissa sanomalehdissä oli sensuurin tekemien poistojen vuoksi jopa useita kokonaisia tyhjiä palstoja. Lukijat saattoivat päätellä tästä, että jotakin poikkeuksellista oli meneillään. Samaan suuntaan viittasi Nikolai II:n antama käsky keskeyttää duuman istuntokausi. Määräys sinänsä […]
