Sovittelua yrittivät eri paikkakunnilla senaattorit Kyösti Kallio ja Matti Paasivuori. Tehtävä oli molemmille taustasta johtuen vaikea. Maanviljelijä Kallio ei itsekään hyväksynyt kahdeksan tunnin työajan ulottamista maatalouteen. Ammattiyhdistysmies ja SDP:n puheenjohtaja Paasivuori joutui toimimaan valtiovallan edustajana. Marjaliisa Hentilän mukaan Paasivuoren merkitys oli ratkaiseva muun muassa soviteltaessa lakkoa Somerolla, jossa hän avusti Kalliota. Paasivuori taivutteli Kallion myös […]
”Kuten toisesta paikasta näkyy, vetoaa senaatin talousosaston varapuheenjohtaja sanomalehdissä kansalaisiin niiden pöyristyttävien väkivaltaisuuksien ja muiden laittomien tekojen johdosta, joilla maalaistyöväen kiihkomieliset ainekset nykyään tuottavat häpeää ja vahinkoa kansalleni Siitä, että hallituksemme sosialistinen esimies katsoo asiakseen julkisesti esiintyä näiden syvästi surullisten ilmiöiden johdosta, ei ole muuta kuin hyvää sanottavana. Valitettavasti ei vain ole mahdollista antaa yhtä […]
Lukuisat sanomalehdet julkaisivat pääministeri Oskari Tokoin vetoomuksen, jonka hän osoitti ensisijassa lakkolaisille, mutta myös viljelijöille. ”Kansalaiset, toverit! Pitkä oli sorron yö ja kestetyt kärsimykset suuret, varsinkin työväen luokka on kovia kokenut. Valtiollisen vainon ohella on taloudellinen sorto sitä raskaasti painanut. Vilu ja nälkä ovat olleet lähes jokapäiväiset vieraat. Pitkä on työpäivä ollut ja palkat eivät […]
Järvenpään kartanon Tuusulassa omistaneet Westermarckit vastasivat lakonuhkaan kovalla uhkauksella.
Suomalainen Wirallinen Lehti julkaisi 8.5.1917 Suomen senaatin vetoomuksen Suomen kansalaisille. Vetoomus oli suunnattu erityisesti viljelijöille ja maaseudun työväestölle.
Eilen klo 2 aamulla saatiin aikaan sovinto Järvenpään kartanon omistajien ja työläisten välillä, sen jälkeen kun lakkolaiset olivat peruuttaneet lakon navetoissa ja talleissa sekä päättäneet yleisessä kokouksessaan, etteivät vastedes työlakkojen syntyessä julista lakkoa karjatyöaloilla. Sopimuksen pääkohdat ovat seuraavat: Työpäivän keskipituus on 8 tuntia, ja järjestetään työaika, riippuen valosuhteista eri vuoden aikoina, seuraavalla tavalla: a) marrask. […]
Hufvudstadsbladet julkaisi maatalouslakkojen alettua pääkirjoituksen, jossa lehti arvosteli kovin sanoin sosiaalidemokraatteja ja etenkin lakkojen puolesta agitoivaa Työmies-lehteä. “Med obegriplig blindhet äro sannerligen de jordbruksarbetare slagna, hvilka under nuvarande situation, då alla krafter borde spännas för att icke blott upprätthålla, utan äfven så vidt möjligt uppdrifva vårt jordbruks afkastningsförmåga, tillskapa konflikter ocb proklamera arbetsnedläggelse med alla […]
Keväällä 1917 puhjenneiden maatalouslakkojen päävaatimus oli siirtyminen kahdeksan tunnin työpäivään. Lakkolaiset asettivat samalla perinteisen isäntävallan kyseenalaiseksi. Teollisuuden ja kaupan työntekijät siirtyivät sopimusteitse kahdeksan tunnin työpäivään huhtikuussa 1917. Työajan lyhentämistä vauhditti metallityöväen lakko 18. huhtikuuta. Kaupan alalla työajan lyhentäminen johti sunnuntaiaukiolon rajoittamiseen ja jopa lopettamiseen. Sosiaalidemokraattien seuraavana tavoitteena oli saada voimaan saavutukset varmistava työaikalaki. Työväenliikkeen jäsenet […]
Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]