Neuvosto-Venäjä ja Saksan keisarikunta solmivat 3.3.1918 Brest-Litovskissa erillisrauhan, joka pelasti neuvostohallinnon ja vapautti Saksan kahden rintaman sodasta. Sopimuksen ehdot lopettivat kokonaan bolsevikkien avun Suomen kansanvaltuuskunnalle. Suomesta tuli sopimuksen tuloksena osa Saksan keisakunnan etupiiriä. Rauhansopimus syntyi kolmikuukautisen prosessin tuloksena. Marraskuun alussa 1917 vallanottanut neuvostohallinto oli luvannut lopettaa sodan ja solmi aselevon Saksan kanssa joulukuussa 1917. Alustava […]
Suomen itsenäistyminen joulukuussa 1917 ja sen tunnustaminen olivat Saksan etujen mukaista. Suomen oli kuitenkin Saksan näkökulmasta pyydettävä tunnustusta nimenomaan neuvostohallitukselta, jonka kanssa se neuvotteli rauhasta. Neuvostohallitus saattoi tunnustamisella osoittaa kunnioittavansa kansojen itsemääräämisoikeutta. Tunnustus ei kuitenkaan sulkenut pois vallankumouksen mahdollisuutta Suomessa. Tunnustuksen valmistelu ajoittui aselepovaiheeseen ja neuvottelujen ensimmäiselle kierrokselle. Neuvottelujen toisessa vaiheessa SDP:n tekemä vallankumousyritys palveli […]
Toverit! Minut on lähetetty tänne tervehtimään teitä Venäjän työväen vallankumouksen nimessä, joka juuria myöten horjuttaa kapitalistisen järjestelmän perusteita. Olen saapunut luoksenne tervehtiäkseni edustajakokoustanne Venäjän työläis- ja talonpoikaishallituksen, tämän vallankumouksen tulessa syntyneen Kansankomissaarien Neuvoston nimessä. Mutta en ole saapunut luoksenne vain tervehtiäkseni teitä. Tahtoisin ennen kaikkea ilmoittaa teille iloisen viestin Venäjän vallankumouksen voitoista, sen vihollisten hajaannustilaan […]
Sosiaalidemokraatit joutuivat pohtimaan marraskuun lopun puoluekokouksessaan, viekö työväestön asemaa parhaiten eteenpäin eduskuntatyö vai kumouksellinen toiminta. Puolue jätti molemmat toimintalinjat avoimiksi. Neuvosto-Venäjän tervehdyksen kokoukseen toi kansallisuusasiain kansankomissaari Josef Stalin, joka rohkaisi suomalaisia tovereita vallankumoukseen. SDP kutsui marraskuun lopussa koolle ylimääräisen puoluekokouksen käsittelemään puolueen toimintalinjaa. Kokous käsitteli myös yleislakon seurauksia ja puolueen suhtautumista hallituskysymykseen. Helsingin työväentalolla 25.–27.11.1917 […]
Suomen vallankumoushallituksena toimi vuonna 1918 Kullervo Mannerin johtama kansanvaltuuskunta. Punaisen Suomen ylin päättävä elin oli virallisesti työväen pääneuvosto ja sen hallituksena toimi kansanvaltuuskunta. Pääneuvostolla oli nimellisesti oikeus valita ja erottaa kansanvaltuuskunnan jäsenet ja kumota sen päätöksiä. Siihen kuului 15 SDP:n, 10 Suomen Ammattijärjestön, 10 punakaartien ja 5 Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan valitsemaa jäsen. Pääneuvoston puheenjohtajana toimi […]