Sosiaalidemokraattinen puolue kärsi lokakuun alussa 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa yhdentoista paikan tappion ja sai enää 92 paikkaa. Ehdoton enemmistö oli menetetty, mutta asema suurimpana puolueena säilyi. Valitut eivät tienneet, mikä heitä odotti. Venäjällä alkanut bolševikkivallankumous ja marraskuun suurlakko osoittivat, että Suomen sosiaalidemokraattinen puolue oli sisäisesti jakautunut. Vasen laita seurasi bolševikkien toimintaa ihaillen ja oli valmis noudattamaan […]
Vuonna 1918 Kiuruvedellä oli vajaa 12 000 asukasta. Väestö oli kasvanut nopeasti edeltävän vuosisadan aikana, sillä 1815 Kiuruveden väliluku oli 2 300 henkeä. Viidenneksen kasvusta selittää vuoden 1883 alueliitos, jossa Pielaveden pohjoisosa liitettiin Kiuruveteen. Väestönlisäys oli kuitenkin Pohjois-Savon kuntien tapaan nopeaa, mikä muutti yhteiskuntarakennetta merkittävästi. Pelkistetysti sanottuna tilattoman väestön osuus kiuruvetisistä kasvoi. Kiuruvesi kuului Venäjän vallan loppuvuosina […]
SDP yritti ottaa vallan Suomessa tammikuun lopussa 1918. Vallankumouksen alkamisen merkiksi syttyi punainen lyhty Helsingin työväentalon tornissa 26. tammikuuta klo 23.00. Varsinainen kapina alkoi vasta myöhään seuraavana iltana. SDP oli siirtynyt lopullisesti vallankumouslinjalle puolueneuvoston kokouksessa 19.–22. tammikuuta. Neuvosto valitsi lisätyn puoluetoimikunnan, jonka kaikki viisi lisäjäsentä olivat kumouksen kannattajia. Toimikunnan 12 jäsenestä 10 oli vallanottoyrityksen kannalla. […]
Viipurilainen kansanedustaja Evert Huttunen vaati Työ-lehdessä 11.1.1918 puolueneuvostolta päättäväisiä toimia punakaartien harjoittamaa terrorismia vastaan.
SDP siirtyi lopullisesti vallankumouslinjalle, kun sen puolueneuvosto valitsi 22. tammikuuta kumousmielisen puoluetoimikunnan, joka sai laajat toimivaltuudet. Vallankumousta kannattavien ote puolueesta oli vahvistunut marraskuun lopun puoluekokouksesta lähtien. Tampereella 16.–19. joulukuuta 1917 pidetyssä työväenjärjestyskaartien yleiskokouksessa kaartit olivat vielä hyväksyneet periaatteen, jonka mukaan ne toimivat puolueen valvonnassa ja käyttivät virallisesti järjestyskaartien nimeä. Toisaalta SDP:n puoluetoimikunnan esitykseen perustuneiden sääntöjen […]
Lähetekeskustelun päättyessä marrask. 26 p:nä vaati menettelytapavaliokunnan jäsen Eetu Salin, että kokouksen oli toimitettava koeäänestys, kummallako suunnalla on enemmän kannatusta, diktatuuriajatuksella vaiko sen vastustajilla, jotta valiokunta tietää laatia mietintönsä siihen katsoen. Tällöin oli Heikkilän esittämien ponsien puolella 59 ääntä ja diktatuurin kannalla 43 ääntä. Menettelytapavaliokunta, jonne kysymys tämän keskustelun jälkeen lykättiin, laati siitä mietinnön, joka […]
K. H . Wiik laajassa puheessaan asiallisesti osoitti diktatuurin tielle astumisen vaarat. Sillä tiellä on paljon menetettävänä, mutta voitto on aivan epävarmaa. Monet luulevat olevansa jyrkkiä, kun suosittelevat jyrkältä näyttäviä menettelytapoja, mutta se ei suinkaan osoita sosialistista tietoisuutta. Suomen köyhälistöllä ei ole kumouksellista tehtävää varten kaikkia tarpeellisia ominaisuuksia. Se ei ole riveistään erottanut siinä olevia […]
Seth Heikkilä sanoi puhuvansa useiden sellaisten puoluetoverien nimessä, joilla on takanaan pitkä työpäivä tässä puolueessa. Näiden toverien mielestä ovat diktatuurihommat puolueen turmio. Puolueemme on saavuttanut kaikki voittonsa valtiollisen järjestymisen, ammatillisen liikkeen, parlamenttaarisen ja kunnallisen toiminnan sekä kulutusosuustoiminnan kautta. Niihin on edelleenkin turvauduttava. Aseelliset haaveet olisivat työväenluokalle turmiollisina hyljättävät. Puolueessa riitelee nyt kaksi suuntaa. Puoluekokouksen tulisi […]
Puoluetoimikunta, joka oli kutsunut tämän ylimääräisen puoluekokouksen nimenomaan menettelytapakysymystä ratkaisemaan, ei ollut hankkinut siitä kirjallista alustusta, vaan oli antanut kysymyksen maisteri О. V. Kuusisen suullisesti alustettavaksi. Hän loi alustuksessaan laajan katsauksen työväenliikkeemme vaiheisiin, yhteiskunnalliseen kehitykseen meillä ja eri luokkien välisiin voimasuhteisiin. Erittäin laajasti käsiteltiin asiain kehitystä maaliskuun vallankumouksen jälkeen, valtalakitaistelua, eduskunnan hajoitusta, elintarvekurjuuden lisääntymistä, […]
Taantumusajan virkamiehiä edelleen toimessa Helsingin poliisilaitoksella. Suomen työväki luokkataistelukelpoista. SVUL:n Helsingin piirin viestimestaruuskisat. Työväen Urheilulehden toinen numero. Valistustyötä tehostettava. Turun santarmipäällikkö vihdoinkin tutkittavaksi. Porvarit kieltäytyneet ompelemasta merkkejä järjestönuorille Lahdessa. Työmies 29.6.1917, koko numero Nimimerkki ”Esko” muistutti, että Helsingin työväestölle on tullut hyvin tunnetuksi, miten hitaasti Uudenmaan läänin kuvernöörin viranhoitajat oli toiminut poliisilaitoksella taantumusaikana palvelleiden komisarioiden […]