Taantumusajan virkamiehiä edelleen toimessa Helsingin poliisilaitoksella. Suomen työväki luokkataistelukelpoista. SVUL:n Helsingin piirin viestimestaruuskisat. Työväen Urheilulehden toinen numero. Valistustyötä tehostettava. Turun santarmipäällikkö vihdoinkin tutkittavaksi. Porvarit kieltäytyneet ompelemasta merkkejä järjestönuorille Lahdessa. Työmies 29.6.1917, koko numero Nimimerkki ”Esko” muistutti, että Helsingin työväestölle on tullut hyvin tunnetuksi, miten hitaasti Uudenmaan läänin kuvernöörin viranhoitajat oli toiminut poliisilaitoksella taantumusaikana palvelleiden komisarioiden […]
Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnan jakolinjat piirtyivät esiin myös urheilussa. Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Tosin ajoittain kireä pakkanen haittasikin kilpailuja. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja. Talvea riitti Etelä-Suomea myöten maaliskuun lopulle saakka. Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon […]
Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]
Ylioppilaslehti kirjoitti vapunjuhlinnan varhaisvaiheista 29.4.1917. Lehden mukaan vappua oli vietetty ensimmäisen kerran ylioppilaisen juhlana 1817 Turussa. ”Millaisena valkenee vappu, ylioppilaitten keväinen riemujuhla, tuo puhtaitten valkolakkien päivä? Sadettako saamme vai päivänpaistetta, sen ylihuomenna näemme. Mutta valkenipa se millaisena tahansa, se on sittenkin meidän ilojuhlamme, nyt enemmän kuin ennen. Siitäkin huolimatta, että maailmassa on juuri näinä aikoina […]
Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]
Laivaliikenne ulottui vesistöjen kanavoinnin ansiosta 1910-luvulla Saimaan ja Päijänteen vesistöissä kaikkiin kulkukelpoisiin kolkkiin. Laivoja kulki myös suurilla järvillä Inarijärveä lukuun ottamatta. Laivat kuljettivat ihmisiä ja tavaroita vesistöjen varsilla. Vesiliikenne helpotti kulkua rautateiden varteen ja tehosti kuljetuksia kesäaikana. Ennen laivayhteyksiä pääosa tavaroista kuljetettiin talvisin hevosilla. Vesistöt olivat myös tärkeitä raakapuun uittoväylillä. Hinaajien vetämänä puulautat uivat jalostettavaksi […]
