Osuustoiminta antoi kansalaisten yhteistyölle käytännönläheisiä muotoja ja opetti kansanvallan alkeita. Osuustoimintaliikkeen eri haarojen tavoitteena oli 1890-luvulta alkaen muodostaa kansalaisten pienten pääomien avulla vastapaino yksityistä voittoa tavoittelevalle jalostus-, liike- ja pankkitoiminnalle. Osuustoiminta kasvoi nopeasti itsenäiseksi toimijaksi, jonka kasvua tukivat yhteydet muihin kansanliikkeisiin. Aatteelliset ja taloudelliset lähtökohdat limittyivät etenkin osuustoiminnan alkuvaiheissa. Uuden yritysmuodon kasvua tuki kansanopistojen toiminnan […]
Työväenliikkeen ensimmäisen vaiheen muodosti työnantajien johtama yhteiskuntaliberaali toiminta, jonka tavoitteena oli maltillisten uudistusten avulla estää työväestön radikalisoitumisen. Saksalaisten ja ruotsalaisten esikuvien pohjalta 1880-luvun alkupuolella tehtailija Viktor Julius von Wrightin aloitteesta syntynyt, wrightiläiseksi kutsuttu työväenliike pyrki ratkaisemaan työpaikoilla ilmenneitä epäkohtia ja parantamaan työoloja työnantajien ja -tekijöiden yhteistoimin. Suomessa toimi 1890-luvun puolivälissä yli 30 wrightiläiseltä pohjalta perustettua […]
Lehtien toimittajat ja avustajat olivat 1900-luvun alussa lähes poikkeuksetta miehiä. Työmiehen palstoilla ilmestyi tuon tuosta kansanedustaja Hilja Pärssinen. Hän kirjoitti 8.3.1916 otsikolla Syylliset ja syyttäjät sotavuosina voimistuneesta epäsiveellisestä elämäntyylistä, josta monia naisia syytettiin: Epäsiveellisyyteen vajonneista ja vajoamassa olevista naisista on taas viime aikoina tullut puhe. ”Häpeä, häpeä!” on kuulunut farisealainen sana eräässäkin herraslehdessä. Mutta ilmiön […]
Eliitin asema heikkeni rahvaan silmissä vuoden 1905 suurlakon merkittävästi. Uusi poliittinen järjestelmä perustui sekä Venäjän tsaarin että kotimaisten porvarien tekemiin myönnytyksiin. Risto Alapuron mukaan suurlakko ja eduskuntauudistus loivat pohjan tyytymättömyyden kanavoitumiseen toiminnaksi: ”Huono-osaisuus voi kääntyä yhteiseksi toiminnaksi vallitsevia oloja vastaan vain, jos sellainen käsitys tulee yleiseksi, että ne eivät kuulu luonnolliseen tai väistämättömään maailman menoon, […]
Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]
Työmies 23.2.1916: Maaseudun työväenyhdistykset 10-vuotiaita. Helsingin ”herrasvaltuusto” käsitteli alkoholimyyntiä. Työmies 23.2.1916, koko lehti Työmies loi yleiskatsauksen suurlakon seurauksena perustettuihin työväenyhdistyksiin. Lehden mukaan maaseudulla oli toiminut tätä ennenkin työväenyhdistyksiä, mutta vasta suurlakon antama herätys ”saattoi asian oikealle tolalleen”. Maaseudulle 1890-luvulla perustettujen yhdistysten toiminnassa oli ollut katkoksia, eivätkä ne olleet aluksi sosialistisia. ”Kymmenkunta vuotta takaperin myös vasta […]
Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]
Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 käsiteltiin edellisellä viikolla tapahtuneen Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen esiin noussutta kysymystä siitä, kelle keisari-suuriruhtinaalle aikaisemmin kuulunut korkein valta Suomessa nyt oli siirtynyt. Porvaristo ehdotti, että eduskunta äänestäisi korkeimman vallan siirtämisestä väliaikaisesti senaatin talousosastolle, koska aikaisemmin ehdotetun kolmihenkisen valtionhoitajakunnan vaalin järjestämisestä ei ollut päästy yhteisymmärrykseen. Istunnon aikana maalaisliitto esitti vastaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta […]
