Puoluekentän muutokset 1918

Kapina ja hallitusmuotokiista muuttivat Suomen puoluekarttaa merkittävästi vuonna 1918. Ajallisesti muutoksista ensimmäinen oli maan suurimman puolueen SDP:n ja koko vanhan työväenliikkeen hajoaminen kahdeksi puolueeksi: kommunisteiksi ja sosialidemokraateiksi. Joulukuussa suomalaisen puolueen perilliset nuorsuomalaiset ja vanhasuomalaiset muodostivat kaksi uutta puoluetta: Kansallisen Edistyspuolueen ja Kansallisen Kokoomuksen. Jatkuvuus näissä kaikissa ”uusissa” puolueissa oli kuitenkin suurta sekä henkilöiden että pitkälle […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]