Kevään 1918 sodan jo ratkettua, mutta taistelujen vielä jatkuessa, oli hallituksen joukoilla ja saksalaisilla Suomessa huhtikuun lopussa noin 80 000 vankia. Armeijan piirissä annettiin sotatilavaltuuksien nojalla pikatuomioita. Voittaneen puolen siviilit eli valkoiset panivat toimeen koston, jota on kutsuttu valkoiseksi terroriksi. Toukokuun lopussa eduskunta sääti lain valtiorikosoikeuksista, jotka antoivat liki 68 000 tuomiota. Syksyllä valtionhoitaja P. E. Svinhufvud […]
Varkauden valtausta seurasivat valkoisten välittömästi alkaneet armottomat rankaisutoimet, jotka kovensivat entisestään sisällissodan ilmapiiriä. Heti valtauksen jälkeen 21.2.–22.2.1918 ammuttiin noin 80 punaista. Tapahtuneesta on käytetty nimitystä Huruslahden arpajaiset. Tämän tulkinnan mukaan Huruslahden jäällä ammuttavaksi joutui sattumanvaraisesti rivistä joka kymmenes. Suomen Sosialidemokraatin etusivulla 22.2.1920 julkaistussa muistoilmoituksessa käytettiin ilmaisua ”ammuttiin kymmenluvussa”. Marko Tikka on kuitenkin osoittanut, että ensimmäisenä […]
Viipurin valloituksen jälkeen Vaasan ja Pohjois-Savon rykmenttien sotilaat kävivät nopeasti läpi koko kaupungin. Erityishuomion kohteena olivat venäläiset. Venäläisiä sotilaita oli jäänyt kaupunkiin noin 500, mutta suurin osa heistä ehti lähteä ennen valloitusta. Viipurin valloituksen aikoihin heitä oli jäljellä noin 100. Lisäksi kaupungissa olivat venäläistä väestöä noin 5 000 henkeä. Vangituksi joutui yhteensä runsaat 200 venäläistä tai […]
Varkauden valloituksen muistamisesta tuli paikkakuntaa syvästi jakanut asia. Varkauden työväenyhdistys pystytti 22. huhtikuuta 1922 punaisesta graniitista tehdyn muistomerkin vuonna 1918 kuolleiden punaisten haudalle. Kivi ja erityisesti siihen hakattu teksti ärsyttivät valkoisen Suomen kannattajia. Kivessä luki: ”Toverien muistolle, jotka ammuttiin Varkaudessa 1918 (22.2–16.3 noin 350–400). Annoitte parhaanne.” Muisto muuttui työväenliikkeeseen sitoutuneiden mielessä entistä kipeämmäksi, kun punaisten […]