Vuonna 1912 valitussa neljännessä duumassa oli 448 edustajaa. Duumassa olivat alun perin edustettuna oikeistolaiset (154), Lokakuun 17:n päivän liitto (Sojuz 17 oktjabrja, oktobristit 95), perustuslaillisdemokraattinen puolue (Konstitutsionnaja demokratitšeskaja partija =KD, ”kadetit”, 57), progressistit (41), keskustapuolue (33), nationalistit (22), Venäjän eri kansallisuuksien edustajat (21), Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (15, joista 6 bolsevikkia) ja trudovikit (maltillinen vasemmistopuolue10). Liberaalit […]
Keisarikunnan ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt laaja väestölaskenta toimeenpantiin vuonna 1897. Väkiluku oli 125 640 021 asukasta ja väentiheys 5,8 asukasta / neliökilometri. Yhdysvalloissa oli 103 miljoonaa asukasta vuonna 1917. Väestönlaskenta ei koskenut Suomea, jossa oli 2,6 miljoonaa asukasta. Venäjän pinta-ala oli 21,8 miljoonaa neliökilometriä 1916. (TARK) Väestönkasvu oli Venäjällä nopeaa keisarivallan viimeisinä vuosina. Myös kaupungistuminen vauhdittui etenkin […]
Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudistuspaineet olivat kasautuneet. Venäjä oli vuoden 1917 alussa perustuslaillinen monarkia. Valtionpäämies Nikolai II oli joutunut hyväksymään Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityn tappion jälkeen perustuslain säätämisen 1906. Vuodesta 1613 Venäjää hallinneeseen Romanov-sukuun kuulunut keisari oli lain tultua voimaan edelleen itsevaltias. Perustuslaki lisäsi […]
Grigori Jefimovitš Rasputinin myöhään illalla 29. joulukuuta tapahtunut murha oli vuoden 1917 alkupäivien suurin uutinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaanmaassa. Suomeen tiedot murhasta tihkuivat huhuina ja Venäjän lehtien kautta. Uusi Suomettaren otsikko 2.1.1917 ilmestyneen vuoden ensimmäisen lehden Venäjältä-osastossa tiivisti tapahtuneen: ”Grigori Rasputin murhattu”. Lehti viittasi 31. joulukuuta ilmestyneisiin moskovalaisiin lehtiin, jotka olivat täynnä kertomuksia tapahtuneesta. […]
Sokerinmyynti korteilla alkaa 16. marraskuuta. Keskusvallat antaneet julistuksen Puolan kuningaskunnan perustamisesta. Verdunin taistelu katsottava päättyneeksi. Yhdysvalloissa tiukka presidentinvaali – Wilson todennäköinen voittaja. Arkkiherttua Kaarle ja Falkenhayn haavoittuneet. Lauri Kettusen vaikutelmia Pietarista ja Virosta. Sosialistit ja SOK. Helsingin Suomalaisella naisvoimisteluseuralla näytös. Hagasta Heikinpuistoon raitiovaunulla. Sanakirjaosakeyhtiön anti etenee. Uusi Suometar 12.11.1916, koko lehti Helsingin kaupungin muonituslautakunta ilmoitti […]
Venäläiset viettivät toukokuussa 1908 näyttävästi Viaporin valtauksen 100-vuotisjuhlia. Suomalaiset lehdet julkaisivat juhlallisuuksista lyhyen uutisen. Ne painoivat myös keisarin Nikolai II:n juhlaan lähettämän lyhyen sähkeen. Vaasa-lehdessä uutinen juhlista ilmestyi 14.5.1908 seuraavassa muodossa: ”Viaporin vallotuksen satavuotisjuhlaa on viime viikon lopulla vietetty linnotuksessa. Perjantaina pidettiin sielunmessuja Santahaminassa w. 1855 ja 1906 kaatuneiden sotilasten muistolle ja Ehrensvärdin patsaan luona […]
Manner-Suomen eteläisimmän satamakaupungin Hangon strategisesti tärkeä sijainti teki siitä sekä sisällissodan että jatkosodan näyttämön. Hangon kaupunki perustettiin 1874. Bromarvin kappeliseurakunnasta erotetussa kaupungissa oli tuolloin vain noin 200 asukasta. Väkiluku kääntyi nousuun 1880-luvulla ja ylitti 2000 asukkaan rajan 1890-luvun alussa. Suomen itsenäistyessä Hangossa oli 6 000 asukasta. Kaupungin perustaminen liittyi Suomen teollistumiseen ja ulkomaankaupan vilkastumiseen. Kasvava puunjalostusteollisuus […]
Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotinen historia Venäjän valtaistuimella päättyi torstaina 2./15. päivänä maaliskuuta 1917. Viimeiseen saakka keisari teki Suomen arkielämää koskevia päätöksiä. Venäjän maaliskuun vallankumous oli väkivaltainen tapahtuma, jota edelsivät työläisten lakot, sotilaiden kieltäytyminen taistelusta ja valtiopäivälaitos duuman niskurointi. Venäjän keisarikunta kulki ensimmäisessä maailmansodassa tappiosta toiseen. Sodan alkupäivinä elokuussa 1914 Venäjä oli lähes hurmoksellisessa tilassa ja isänmaallinen […]
Venäjällä pantiin tarkasti merkille Snellmanin merkkivuoden juhlinta. Finlandskaja Gazeta tulkitsi 1906 suomalaisten juhlineen Suomen aineelliselle, henkiselle ja yhteiskunnalliselle kehityksen Venäjän tuella pohjan luonutta fennomaanisen liikkeen johtajaa. Snellman-elämäkerta oli ilmestynyt venäjäksi jo 1903 Venäjän valtion kustantamana. Teoksesta oli tosin jätetty pois Snellmanin roolia Aleksanteri II:n ja kenraalikuvernööri Bergin aikana. Venäjän kansallisessa elämänkerrastossa ilmestyi 1908 nelisivuinen artikkeli […]
Päiviö Tommila määrittelee Suomen autonomisen aseman luomisen alkaneen 1. joulukuuta 1808, jolloin keisari määräsi Suomea koskevat asiat esiteltäväksi suoraan hänelle. Samana päivänä perustettiin keisarin alaisuuteen Suomen kenraalikuvernöörin toimi, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli kenraali G. M. Sprengtporten. ”Joulukuun 1. päivän päätökset muodostivat sen pohjan, jolle 1800-luvun kuluessa rakentui voimakkaasti omaleimainen autonominen Suomi.” Tommilan tulkinta sisältyy valtioneuvoston […]
