Venäläisen sotaväen ja työläisten käynti eduskunnassa
Uusi Suometar julkaisi 18.4.1917 Suomen Tietotoimiston katsauksen venäläisten sotilaiden ja työläisten käynnistä eduskunnassa, jonka kokoontumispaikkana oli Heimolan talo.
”Eilen klo 5 aikaan i. p. kokoontui eduskuntatalon edustalle joukko sotilaita ja venäläistä työväkeä, jotka halusivat tavata eduskunnan puhemiestä ja kuulla lausuttavan 8 tunnin työpäivästä ja kansallisuuksien sorrosta Suomessa, erikoisestikin juutalaiskysymyksestä.
Kun eduskunnan puhemies ei ollut siiloin saapuvilla, puhui edustaja E. Huttunen nelituhantiselle väkijoukolle venäjäksi seuraavaan tapaan:
Sosialidemokratisen eduskuntaryhmän ja Suomen järjestyneen työväen puolesta tervehdin teitä te vallankumoukselliset työläiset ja sotilaat! Te olette astuneet taisteluun ja yhteisvoimin kaataneet keisarivaltiuden, jonka sorrosta Suomen kansa kärsi yhtä hyvin kuin Venäjänkin kansa. Te olette valloittaneet vapauden, ei ainoastaan Venäjälle, vaan myöskin Suomelle ja siksi teitä kiitämme. Kiitämme siinä vakaumuksessa, että vapautus on ollut mahdollista ainoastaan teidän jättiläisponnistuksin.
Suomen kansa on kauan kärsinyt sortoa Venäjän hirmuhallituksen taholta, mutta vaikka olemmekin sitä vastustaneet, emme yksin ole kyenneet sitä kukistamaan. Me hitaat suomalaiset emme voineet ajatelle, että vapaus koittaisi näin pian. Mutta kansan kärsimysten mitta oli niin täysi, että vapautus tuli pikemmin kuin olimme kuvitellakaan. Meidän on ollut tänään mieluista nähdä kulkueessanne lippu, johon olette piirtäneet sanat: ’Tulemme puolustamaan Suomen vapautta.’ Se vakuuttaa ja innostaa meitä. Se antaa meille tarmoa työskennellä niiden vaatimusten perille saattamiseksi, jotka ovat ohjelmassamme, samoinkuin te olette tämän päivän omistaneet 8-tuntiselle työ-päivävaatimukselle, tulemme mekin voimiemme mukaan vaatimaan sen toteuttamista.
Emme hyväksy kansallisuussortoa
Edelleen tulemme vaatimaan kansalaisten tasa-arvon tunnustamista, emmekä tule nyt, enempää kuin koskaan vastaisuudessakaan hyväksymään minkäänlaista kansallisuussortoa, emme venäläisiä, emme juutalaisia, emmekä ketään kohtaan. Tunnustaen kansalaisten tasa-arvon tulemme vaatimaan samanlaisia oikeuksia juutalaisille kuin venäläisillekin. Näissä suhteissa kannatamme samojen ohjelmavaatimustemme toteuttamista, mitkä ovat ei ainoastaan Venäjän sosialidemokratian, vaan koko internationalen ohjelmassa.
Teille on joskus uskoteltu, että suomalaiset sortavat vieraita kansallisuuksia, että me halveksimme venäläisiä tovereitamme. Tämä ei ole totta. Sitä mielipidettä on koettanut kylvää sama tsaarihallitus, joka on sortanut Suomen kansaa ja tahtonut saada eripuraisuutta näitten kansojen kesken. Nyt te olette tulleet huomaamaan, että Suomen työläiset ajattelevat kuin tekin, ajavat samoja vaatimuksia, samoja pyrintöjä ja taistelevat samanlaista kapitalistiluokkien harjoittamaa riistämistä vastaan kuin venäläisetkin työiäiset.
Vakuutettuna siitä, että keskinäinen vuorovaikutus Suomen ja Venäjän työväenluokan kesken tulee vallitsemaan ohjelmassamme olevien vaatimusten toteuttamaseksi ja luottaen siihen, että molempien naapurikansojen kesken vallitsisi ymmärtämys ja luottamus niitten suhteista toisiinsa, tervehdin eläköön-huudolla Suomen ja Venäjän kansoja vapauttanutta vallankumousta, Venäjiä tulevaa demokratista tasavaltaa, Venäjän vallankumouksellista työläistä ja sotilasta ja ennen kaikkea Venäjän vallankumouksellista sosialidemokratista sotilasta, joka ensiksi on kohottanut punaisen vallankumouksen lipun ja kirjoittanut siihen: Suomenkin oikeuksien puolesta. Eläköön!
Puhemies Manner: tie on avattu vapauteen ja edistykseen
Eduskunnan puhemies Kullervo Manner astui sitten ikkunaan puhumaan. Puheen käänsi venäjäksi ed. Huttunen. Puhemiehen puhe oli seuraava.
Toverit, sotilaat, työläiset: Minä rohkenen olettaa, että se, että te näin runsaslukuisena joukkona olette kerääntyneet sen talon ympärille, jossa Suomen eduskunta työskentelee, on osoituksena siitä. että te, venäläiset toverit, tunnette myötätuntoa Suomen eduskuntaa kohtaan. Sentakia otan vapauden kiittää teitä sydämeni pohjasta tästä ystävyyden osoituksesta.
Toverit! Tänä päivänä on vallankumouksen juhlapäivä. Tsarismi on murskattu, tie on avattu vapauteen ja edistykseen. Kuka sen on tehnyt? Te ja teidän toverinne Venäjällä, Te olette tehneet suurtyön, ette ainoastaan Venäjän vapaudelle ja Suomen vapaudelle, vaan myös koko maailman kansojen vapaudelle. Niin kauan kuin oli tsarismi, niin kauan oli Venäjä taantumuksen tarha ja pesä. Mutta silloin kun Venäjällä avattiin tie vapauteen, silloin oli myös taantumuksen vankin turva murskattu.
Toverit! Taantumus vihaa kaikkea vapautta, kaikkea edistystä. Se vihaa kansojen ystävyyttä ja veljessuhdetta Se koettaa herättää kansallisuuksien välille riitaa. Se nylkee ja kuristaa työväenluokkaa. Se on kurjuuden ylläpitäjä ja kansanjoukkojen julma piiskuri.
Tahdotteko pitää voitostanne kiinni?
Toverit, työläiset ja sotilaat! Tahdotteko pitää voitostanne kiinni? (Myönnytyshuutoja.) Jos te tahdotte pitää siitä kiinni, silloin te myöskin turvaatte – ette ainoastaan Venäjää ja Suomea, vaan koko maailmaa taantumuksen vaaralta. Pitäkää siis voitostanne kiinni, sillä se on Venäjän kansan, se on Suomen kansan, se on kaikkien maailman kansojen tulevalle vapaudelle tärkeä ehto. Sillä jos taantumus missään muodossa hyvänsä hyökkää teidän ja meidän niskaamme, niin silloin on katkennut tie edistykseen, työväenluokan aseman kohottamiseen ja myös vaikeutunut matka työväenluokan lopulliseen vapauttamiseen.
Toverit! Minun täytyi valmistumattomana astua tämän mahtavan, mutta ystävällisen joukon eteen. Lopetan nyt. Sallikaa minun kuitenkin vakuuttaa, että ainakin sosialidemokratia ja työväenluokka tulee tekemään kaikkensa saavutetun, teidän avullanne saavutetun vapauden ylläpitämiseksi, turvaamiseksi ja lujittamiseksi, niin että siitä on oleva hyötyä ja apua Venäjän kansan ja Suomen kansan hyville, jaloille, maailmaa vapauttaville pyrinnöille. Pyydän: yhtykää kanssani eläköön-huutoon Venäjän vallankumouksen sotilaille! Eläköön! Vastaukseksi kajahti voimakas hurraa-huuto.
Matti Turkia: Tunnemme kiitollisuutta
Puhumaan astui nyt puoluesihteeri M. Turkia, joka lausui seuraavaa: Toverit sotamiehet! Monta kovaa on Suomen työväestö tässä maassa kokenut. Suomen työväen on täytynyt tässä maassa taistella samalla omaa kapitalismia ja sen valtaa vastaan, samalla kuin sen on täytynyt käydä olemassaolon taistelua järjestyneen vapauden puolesta, taistelua nyt äsken kukistunutta tsaarivaltaa vastaan.
Toisinaan on tämä taistelu Suomen köyhälistöstä näyttänyt ikäänkuin ylivoimaiselta. Etenkin nyt muutama kuukausi takaperin näytti Suomen työväen toiminnan mahdollisuus olevan aivan kokonaan rajoitettu. Mutta kun meillä oli hätä suurin, kun kuristus oli kaikkein raskain, silloin oli myös apu kaikkein lähinnä. Venäjän köyhälistö ja sotilaat ryhtyivät yhteisiin toimenpiteisiin, ne kukistivat Venäjän vuosisatoja kestäneen sortovallan. Ne myös antoivat meille vapauden. Minä en voi sanoin kuvata, kuinka suurta kiitollisuutta Suomen köyhälistö tuntee Venäjää työväestöä ja sotaväkeä kohtaan tästä saavuttamastamme vapaudesta. Me pääsimme nyt valtiollisesta sorrosta tässä maassa ja nyt on Suomen työläisten pyrittävä kaikin voimin vakiinnuttamaan niitä tuloksia, jotka työväki saavutti teidän voitokkaasta vapaustaistelustanne.
Järjestövoimamme kasvaa
Meidän järjestömme ovat tässä maassa näiden muutamiin viikkojen aikana kasvaneet vallan suunnattomasti. Puolueemme jäsenluku tekee nyt arviolta noin 100,000. Ammattijärjestön jäsenluku lienee nykyään 60,000 korvilla. Kun otatte huomioon, että tällainen järjestö on muodostunut niin pienenkansan keskuudessa, jonka väkiluku on noin 3 milj. kansalaista, niin se on jo huomattava järjestö. Meillä on nyt järjestyneen työväen keskuudessa kaikkialla käynnissä voimakas herätystyö ja koetamme myös saavuttaa niitä lähimpiä vaatimuksia, jotka puolueemme on aikaisemmin asettanut päämäärikseen.
Yhtenä sellaisena vaatimuksena on meillä 8-tuntinen työpäivä. Sen vaatimuksen puolesta lähtee työväki kaikkialla läpi maan taisteluun. Minä kiitän teitä kaikista näistä suosionosoituksista, joita olette osoittaneet päävaatimuksillemme ja pyrkimyksillemme. Kohotan kolmikertaisen eläköönhuudon Venäjän ja Suomen köyhälistön veljestymiselle.
Venäläinen lähetystö puhemiehen luona
Taasenkin kajahtivat eläköönhuudot. Tämän jälkeen tuli sisään joukon isohko lähetystö, jonka johtajana vänrikki Temmerkello, joka lähetystön puolesta ilmoitti, että he ja ulkopuolella olevat joukot ovat sosialivallankumouksellisia ja sosialidemokrateja sekä pyysivät puhemiestä saattamaan julkisuuteen lähetystön ja sen edustaman joukon toivomukset. Tällaisina esittivät he seuraavaa:
He ovat huomanneet, että Suomen työväen ja etenkin metallityöläisten keskuudessa on alkanut liike 8-tuntisen työpäivän hyväksi ja he puolestaan täysin kannattavat sitä. He tahtovat, että työväki saisi 8-tuntisen työpäivän, mutta ovat huomanneet, että työnantajat sitä jyrkästi vastustavat, ja he puolestaan ovat tästä vastustuksesta hyvin pahoillaan. Lähetystö ja joukko tahtoo, että työpaikat eivät seisoisi, jotta ne voisivat valmistaa aseita ja ampumatarpeita. Jos kuitenkaan työväen vaatimuksiin ei suostuta, niin katsovat he olevansa pakoitetut ottamaan teollisuuslaitokset omaan haltuunsa, hoitamaan niitä omalla vastuullaan ja tarpeen tullen käyttämään sitä voimaa, mitä heillä on niin yhdessä kuin toisessakin suhteessa.
Edelleen he lausuivat toivomuksen, että Suomen eduskunta ja Suomen kansa mahdollisimman pikaisesti yhtä pian kuin Venäjällä – ratkaisevat juutalaiskysymyksen niin, että ne eivät olisi sellaisessa erikoisasemassa kuin tähän asti ovat Suomessa olleet. Näiden asiain takia ovat he liikkeelle lähteneet, juutalaisten oikeuksien saamiseksi ja työväen 8-tunnin työpäivän hyväksi on matka toimeenpantu.
Puhemies Mannerin vastaukset
Eduskunnan puhemies teki selkoa sos. dem. eduskuntaryhmän aikaisemmilla valtiopäivillä osoittaneen, että se tahtoo korjata juutalaisten sorrettua asemaa. Vielä esitettiin lähetystön puolesta, että eduskunnan olisi saatava aikaan 8 tunnin työpäivälaki. Kun puhemies oli selittänyt, ettei se voi lainsäädännöllistä tietä tulla käden käänteessä, lausuttiin lähetystön puolesta, että he ymmärtävät suomalaisten toimivan lain mukaisesti ja uudistuksen ottavan aikaa.
Eduskuntatalolta ohjasi kulkue matkansa Työväentalolle. Täällä toimittaja E. Torniainen kiitti kulkuetta myötätunnosta, jota ovat osoittaneet Suomen työväelle. Tämän jälkeen useat eri puhujat selvensivät asemaa.
Sotilaiden puolesta puhui kaksi upseeria ja eräs merimies, jotka selittivät kannattavansa Suomen työväen pyrkimyksiä. Heh haluavat, että täkäläisellä työväellä on samat etuudet kuin heidän veljillään Venäjällä. Täälläkin kohosivat eläköön- ja hurraa-huudot Suomen ja Venäjän työväen pyrinnöille.”
eduskunta / maaliskuun vallankumous / mielenosoitusTurkia, Matti / Manner, Kullervo × 
