Suomen yhteiskunnalliset olot kehittyivät pohjoismaiselta pohjalta, kun väestö oli 600 vuotta Ruotsin osana. Suomen oma valtiollinen elämä sai alkunsa vuonna 1809 alkaneen Venäjän vallan aikana. Valtioneuvostoa edeltävä senaatti, eduskuntaa edeltäneet nelisäätyiset valtiopäivät, vielä nykyään lähes samassa muodossa toimiva puoluelaitos ja yhteiskunnalliset kansanliikkeet, kulttuuri ja talous muovasivat Suomesta itsenäisyyteen kypsän kansakunnan. Venäjän yhtenäistämispolitiikka 1890-luvulta lähtien synnytti sortokautena tunnetun poliittisen kriisin. Ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1917 Suomesta muodostui venäläinen sotaleiri.
Kansakunnan rakentaminen 1863-1916
-
Suursota leimasi joulunviettoa 1916
Jouluna 1916 Suomessa oli vielä rauhallista, mutta pula-ajan syventymisen merkit olivat näkyvissä… [Lue Lisää]
-
Eduskunnasta tuli sosialistienemmistöinen 1916 vaaleissa
Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit heinäkuun alussa 1916 sotatilasta huolimatta. Eduskunnasta … [Lue Lisää]
-
Jääkärit siirtyivät Saksan itärintamalle kesäkuussa 1916
Suomalaisten jääkäripataljoona oli taistelutehtävissä Saksan itärintamalla Riianlahdella kesä… [Lue Lisää]
-
Suomalaisuus hallitsi Snellmanin syntymän satavuotisjuhlia 12.5.1906
J. V. Snellmanin 100-vuotisjuhlinnasta toukokuussa 1906 tuli suomalaisuusliikkeen voimannäyte. Suom… [Lue Lisää]
-
Raittiusliike eteni kotipolton kiellosta kohti täysraittiutta
Raittiusliike oli ensimmäinen suuren määrän suomalaisia koonnut aatteellinen kansanliike. Suo… [Lue Lisää]
-
Osuustoimintaliike kokoaa pieniä pääomia
Osuustoiminta antoi kansalaisten yhteistyölle käytännönläheisiä muotoja ja opetti kansanvallan… [Lue Lisää]
-
Työväenliike valaa uskoa köyhien joukkovoimaan
Työväenliikkeen ensimmäisen vaiheen muodosti työnantajien johtama yhteiskuntaliberaali toiminta,… [Lue Lisää]
-
Naisasialiike ajoi äänioikeutta ja sosiaalisia kysymyksiä
Aktiiviset naiset toimivat kansanliikkeiden muotoutumisvaiheessa eri järjestöissä – etenkin rai… [Lue Lisää]
-
Nuorisoseurat edistävät itsekasvatusta kristillis-isänmaallisessa hengessä
Maaseutuun nojannut nuorisoseuraliike levittäytyi Etelä-Pohjanmaalta koko Suomeen 1800-luvun lopus… [Lue Lisää]
-
Keisarin titulatuura, Venäjän valtakunnan vaakuna ja suuri sinetti
Venäjän keisarin kunnia- ja arvonimet sekä viralliset tunnukset kertovat havainnollisesti imperiu… [Lue Lisää]
-
Herätysliikkeet muovaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä
Uskonnolliset herätysliikkeet tekivät uskonasioista henkilökohtaisia ja arvostelivat kaavoihin ka… [Lue Lisää]
-
Voimistelu ja urheilu astuvat kansakunnan palvelukseen
Voimistelu ja urheilu erottuivat omaksi kansanliikkeekseen 1890-luvulta lähtien, kun liikuntakulttu… [Lue Lisää]
-
Suomalaisuusliike itsenäisyyden pohjustajana
Suomalaisuusliikkeellä tarkoitetaan poliittista toimintaa, jonka tavoitteena oli suomalaisen kansak… [Lue Lisää]
-
Torniosta tuli Venäjän imperiumin ulkomaanyhteyksien solmukohta maailmansodan sytyttyä
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä elokuun alussa 1914 vihollismaiden kansalaisilla oli kolme päi… [Lue Lisää]
-
Naisten ja miesten äänioikeus toteutui Suomessa täysimittaisesti ensimmäisenä maailmassa
Suomi oli ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kansalaisilleen m… [Lue Lisää]
-
Vapaaehtoisten muodostamasta jääkäriliikkeestä kasvoi itsenäisen Suomen armeijan päällystön runko
Jääkäriliikkeeksi kutsutaan suomalaisten vapaaehtoisten Saksassa saamaa sotilaskoulutusta ennen i… [Lue Lisää]
-
Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta
Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoid… [Lue Lisää]
-
Yleisurheilu ja paini toivat Suomelle voittoja ja kansainvälistä näkyvyyttä Tukholman olympialaisissa 1912
Viidennet nykyajan olympiakisat Tukholmassa muodostuivat suomalaisittain suurmenestykseksi kahdella … [Lue Lisää]
-
Viljantuonnin vapautuminen ja metsän arvonnousu muuttivat maataloutta
Perinteinen viljantuotantoon perustunut maatalous muuttui karjatalousvaltaiseksi Suomen itsenäistym… [Lue Lisää]