Vaasaan saapunut jääkärien pääjoukko otettiin 25. helmikuuta vastaan innostuneesti Vaasassa. Seuraavana päivänä oli vuorossa näyttävä paraati.
Jääkäreitä oli tullut Suomeen vuoden 1917 lopulta lähtien. Heitä palveli kouluttajina ja sisällissodan sytyttyä rintamalla. Kapteeni Aarne Sihvo toimi helmikuun puolivälistä alkaen Karjalan rintaman komentajana.
Pääosa jääkäreistä oli sodan alkaessa kuitenkin yhä nykyisen Latvian alueella. Jääkäreiden 85-miehinen etujoukko saapui 18. helmikuuta majuri Harald Öhquistin johdolla olleilla Mira- ja Poseidon-laivoilla Vaasaan. Laivat toivat myös aseita valkoiselle armeijalle. Etujoukko otettiin kunnianosoituksin vastaan 19. helmikuuta.
Jääkäreiden pääjoukon matka Suomeen alkoi Libaun (Liepaja) satamasta 14.2 matkustajalaiva Arcturuksella, joka kuljetti 854 jääkäriä. Lisäksi hiililastissa olleeseen rahtilaiva Castoriin sijoitettiin 96 jääkäriä.
Jääkärien pääjoukko saapui Vaskiluodon satamaan 25. helmikuuta jäämurtaja Sammon avustama. Oli kulunut tasan kolme vuotta siitä, kun ensimmäiset pfadfinderit olivat saapuneet Lockstedtiin.
Vaasassa odotti jääkäreitä kaupunkilaisten lisäksi suuri joukko eri puolilta Valkoista Suomea tulleita vastaanottajia, jotka halusivat kuulla vihreävormuisten jääkärien kuulumisia. Vaasa-lehti toivotti jääkärit tervetulleeksi 26.2.1918:
”Jääkärit! Omistamme teille samat sydämelliset tervetulijais-toivotukset kuin etujoukollenne viikko sitten. Olkaa tervetulleet Suomen pääkaupunkiin ja kotimaahan, tervetulleet siihen taisteluun, jota me nyt täällä kukin tavallamme käymme Suomen maan, vapauden ja kansan kunnian puolesta!
Te olette poikkeuksetta täynnä intoa päästä mukaan taisteluun isänmaanne puolesta, ja ne hetket ovat varmaan aivan lähellä, jolloin tämä hartain halunne täyttyy. Samalla rakkaudella ja innostuksella kuin olemme mielessämme seuranneet teitä vieraalla maalla, tulemme myös seuraamaan teitä, kun riennätte kukistamaan maan ja kansan vihollisia. Me näemme teissä juuri sen nuorison Valiojoukon, joka on uhrautuvaisuudellaan ja tarmollaan alottanut uuden jakson kansamme vaiheissa.”
Jääkäripataljoona esittäytyi helmikuun 26. päivänä uudelle ylipäällikölleen kenraali Carl Gustaf Mannerheimille Vaasan torilla paraatissa, joka jäi pataljoonan viimeiseksi yhteiseksi. Ilkka julkaisi selostuksen jääkärien paluujuhlasta 27.2.1918. Vaasa ja Ilkka olivat sopineet ilmestymisestä vuoropäivinä sodan ajaksi, jotta tiedonvälitys säilyisi mahdollisimman katkeamattomana.
Jääkärit marssivat Vaasan torille juhlapuvuissaan ilman päällystakkeja. Suojeluskuntalaiset olivat tätä ennen asettuneet torin ympärille neliöksi. Kenraali Mannerheim puhui jääkäreille suomeksi:
”Minä tervehdin teitä, jääkärit tervetulleiksi isänmaahan. Aikana jolloin Isänmaan kohtalo näytti mitä synkimmältä, uskoitte te, nuoret tulevaisuuteen. Te uhrasitte kotinne onnenne, kaikki voidaksenne rakentaa onnettomalle maallemme onnellisen tulevaisuuden. Teidän johtotähtenne ei ole johtanut teitä harhaan. Isänmaa tervehtii teissä parhaimpia poikiansa; Suomen nuori ja nouseva armeija näkee teissä sen opettajat ja tulevat johtajat. Nyi teitä odottaa suuri, mutta kunniakas työ, yli koko Suomen luoda armeija, joka voi vapauttaa Suomen ja tehdä maastamme suuren, mahtavan kansan. Olkaat tervetulleet joukkoomme. Eläköön jääkärit!”
Seurasi lyhyt kenttärukous, jonka aluksi kaikui ”Jumala ompi linnamme” torvien säestyksellä. Mustasaaren kirkkoherra, rovasti J. A. Björklund lausui suomeksi muun muassa toiveen siitä, että ”myös meille Herra hyvin tekisi ja meidän maamme hedelmänsä antaisi, että vanhurskaus sittenkin Hänen edessänsä pysyisi ja menestyisi”. Valtiovallan puolesta jääkäreitä tervehti Vaasan senaatin puheenjohtaja Heikki Renvall.
”Nyt vaaditaan enemmän ponnistusta, enemmän kylmää harkintaa, enemmän tulista tahtoa. Maan petturien kavallus tuottaa lisää tuskaa ja turmiota, mutta voitto on kuitenkin varma. Kun tämä sota on loppunut, on anarkia, kulttuuria, sivistystä vastustivat voimat myöskin tuhotut ja silloin on Suomen kansa osoittanut suorittaneensa sellaisen tehtävän, että se ansaitsee kaikkien sivistyskansojen kunnioituksen.
Tällä tervehdyksellä, osoittamalla mitä me teiltä odotamme ja mitä me tiedämme teidän tekevän, lausun teidät Suomen kansan valitseman hallituksen nimessä tervetulleiksi.”
Linkkejä:
