Vaasaan saapunut jääkärien pääjoukko otettiin 25. helmikuuta vastaan innostuneesti Vaasassa. Seuraavana päivänä oli vuorossa näyttävä paraati. Jääkäreitä oli tullut Suomeen vuoden 1917 lopulta lähtien. Heitä palveli kouluttajina ja sisällissodan sytyttyä rintamalla. Kapteeni Aarne Sihvo toimi helmikuun puolivälistä alkaen Karjalan rintaman komentajana. Pääosa jääkäreistä oli sodan alkaessa kuitenkin yhä nykyisen Latvian alueella. Jääkäreiden 85-miehinen etujoukko saapui […]
Punaisessa Suomessa ilmestyi joitakin valkoisten toimittamia maanalaisia lehtiä. Niistä tärkein oli Helsingissä ilmestynyt Vapaa Sana – Fria Ord. Sen ensimmäinen numero oli jaossa 9. helmikuuta. Monistetun lehden esikuvana olivat sortovuosina 1900-luvun alussa ilmestyneet maanalaiset lehdet, joista yksi oli Tukholmassa painettu Fria Ord. Vaasalaisen työväenlehden Vapaan Sanan julkaiseminen oli puolestaan kielletty toistaiseksi muutamia päiviä aiemmin. Vapaa […]
Vuosi 1918 oli kurja myös Kiuruvedellä. Sisällissodan pahimmat kauhut jäivät kuitenkin kauas Pohjois-Savon perukoista. Suomessa ja koko Venäjän imperiumissa koitti vapauden ja toivon aika, kun Nikolai II joutui luopumaan vallasta maaliskuussa 1917. Kiuruvedellä järjestetty kansalaiskokous, johon osallistuivat kaikki kansalaispiirit, lähetti onnittelusähkeen Venäjän valtakunnanduumalle. Riemu haihtui pian ja vaihtui kamppailuksi vallasta porvarien ja sosialistien välillä. Sosiaalidemokraateilla […]
SDP yritti ottaa vallan Suomessa tammikuun lopussa 1918. Vallankumouksen alkamisen merkiksi syttyi punainen lyhty Helsingin työväentalon tornissa 26. tammikuuta klo 23.00. Varsinainen kapina alkoi vasta myöhään seuraavana iltana. SDP oli siirtynyt lopullisesti vallankumouslinjalle puolueneuvoston kokouksessa 19.–22. tammikuuta. Neuvosto valitsi lisätyn puoluetoimikunnan, jonka kaikki viisi lisäjäsentä olivat kumouksen kannattajia. Toimikunnan 12 jäsenestä 10 oli vallanottoyrityksen kannalla. […]
SDP siirtyi lopullisesti vallankumouslinjalle, kun sen puolueneuvosto valitsi 22. tammikuuta kumousmielisen puoluetoimikunnan, joka sai laajat toimivaltuudet. Vallankumousta kannattavien ote puolueesta oli vahvistunut marraskuun lopun puoluekokouksesta lähtien. Tampereella 16.–19. joulukuuta 1917 pidetyssä työväenjärjestyskaartien yleiskokouksessa kaartit olivat vielä hyväksyneet periaatteen, jonka mukaan ne toimivat puolueen valvonnassa ja käyttivät virallisesti järjestyskaartien nimeä. Toisaalta SDP:n puoluetoimikunnan esitykseen perustuneiden sääntöjen […]
Suomi irtosi marraskuussa 1917 Venäjästä, jonka osana se oli ollut autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809. Itsenäisen Suomen kansainvälinen asema ja liittosuhteet ovat sadan vuoden aikana vaihdelleet, mutta maa on säilynyt koko ajan itsenäisenä ja kansainvaltaisena eikä sitä ei ole kertaakaan miehitetty. Sotaisat vuodet 1918–1920 Suomi irtosi Venäjästä marras-joulukuussa 1917. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen eroamisen […]
Suomessa 1918 käydyn sodan nimestä on kiistelty koko itsenäisyyden ajan. 1990-luvulta alkaen sisällissodasta on tullut käytetyin termi, mutta muillakin nimityksillä on perusteensa. Viralliseksi nimitykseksi vakiintui Suomen itsenäisyyden alkuvuosina sodan voittaneen valkoisen puolen käyttämät vapaussota. Sosiaalidemokraateille luontevimpia nimiä olivat kansalaissota ja veljessota sekä tarvittaessa kapina. Kommunistit puhuivat luokkasodasta ja vallankumouksesta. Kansalaissota-termi saavutti laajempaa 1960-luvulta lähtien, kun […]
Sisällissodassa keväällä 1918 teollisuuskaupunki Tampereen menetys oli punaisille vallankumouksellisille ankara tappio. Punaiset menettivät suuren joukon taistelukykyisimpiä joukkojaan. Lisäksi valkoiset saivat käsiinsä runsaasti rautatiekalustoa, josta oli hyötyä siirrettäessä taistelujen painopistettä Karjalaan.[1] Kustaa III:n vuonna 1779 perustama Tampereen kaupunki oli 1800-luvulla noussut yhdeksi maan johtavista teollisuuskaupungeista. Maan teollisuustyöläisistä yli kolmannes työskenteli 1800-luvun puolivälissä Tampereella.[2] Vuonna 1905 venäläistämistoimia […]
Suomessa käytiin tammikuulta toukokuulle 1918 aseellinen konflikti, jolla on monta nimeä. Vapaussodassa entisen emämaan Venäjän sotaväki karkotettiin itsenäisestä Suomesta. Vallankumouksessa työväenjärjestöt kumosivat vaaleihin ja lakiin perustuvan yhteiskuntajärjestyksen. Sisällissodassa kaksi hallitusta taisteli asein vallasta. Lisäksi ulkovallat osallistuivat taisteluihin monin eri tavoin.[1] Vallankumousarmeijan alku oli Suomen Ammattijärjestön valtuuston päätös 20. lokakuuta 1917. Se kehotti työväestöä ”itsepuolustuksekseen ja […]
Viapori siirtyi Suomen valtiolle Senaatin antamalla asetuksella 17. huhtikuuta 1918. Venäläiset joukot olivat vain muutamaa päivää aikaisemmin poistuneet linnoitussaarilta. Toukokuun 12. päivänä 1918 Kustaanmiekkaan kohosi Suomen tasavallan leijonalippu. Seuraavana päivänä Viaporin nimi muuttui Senaatin asetuksella Suomenlinnaksi. Venäläinen sotilastukikohta Vuodesta 1808 Viapori oli ollut Venäjän keisarikunnan sotilastukikohta, eikä se ollut kuulunut Suomen suuriruhtinaskuntaan. Suomen sodan jälkeen […]