Päivitysloki

Vuoden 1918 tilinpäätös: kansanvallan tragedia

Kuvateksti 4.3.2019 06:08

Vuosi 1918 oli Suomen historian surkein vuosi – vain pörssikurssit nousivat. Ennätyslukemiin päästiin myös kuolleisuuden kasvussa ja kansantulon laskussa. Yhteenvedon tästä surkeudesta voi tiivistää Juhani Ahon toteamukseen: “Tulee olemaan surkeaa, sietämätöntä elää tässä maassa”. Optimistisempi Väinö Voionmaa kirjoitti: “Luja täytyy olla usko niillä, jotka vielä jaksavat uskoa tämän kansan tulevaisuuteen.” Miten sodasta selvittiin? Noin 100 […]

Tarton rauhansopimus 1920

Kuvateksti 22.2.2019 10:21

Suomi ja Neuvosto-Venäjä olivat keväästä 1918 lähtien sodassa keskenään, minkä lisäksi käytännön kysymykset valtioiden erosta olivat ratkaisematta. Sotatoimien lopettaminen ja rajojen määrittely olivat niistä tärkeimmät, mutta monet oikeudelliset ja taloudelliset kysymykset vaativat myös ratkaisua. Siksi oli laadittava rauhansopimus, joka solmittiin lokakuussa 1920 ja astui voimaan vuoden viimeisenä päivänä. Suomen hallitus oli valmistellut itsenäistymisestä johtuvien suhteiden […]

Vaalit toivat eduskuntaan tasavaltalaisen enemmistön

Kuvateksti 23.4.2019 11:21

Suomessa käytiin 1. ja 3. maaliskuuta 1919 eduskuntavaalit, joissa tasavaltaa kannattaneet SDP, Maalaisliitto ja Edistyspuolue saivat eduskuntaan selvän enemmistön. Vaalikamppailussa kuului sisällissodan kaikuja, mutta vaalit sujuivat kuitenkin laillisesti ja rauhallisesti. Vuoden 1919 eduskuntavaaleja edelsi puoluekentän uudelleenryhmittyminen. Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue ja Kansanpuolue katosivat puoluekartalta joulukuussa 1918. Kansallisen Edistyspuolueen perustivat tasavaltaista valtiomuotoa kannattaneet nuorsuomalaisen puolueen enemmistöön […]

Miten maailmansodan päättyminen otettiin vastaan Suomessa?

Kuvateksti 12.11.2018 11:18

Ensimmäisen maailmansodan päättänyttä aselepoa tervehdittiin ilolla Suomessakin. Nuoren tasavallan sisä- ja ulkopoliittinen tilanne muuttui jyrkästi. Saksan suunta sulkeutui ja Suomen oli haettava niin hyväksyntää kuin viljaa voittajilta. Uutiseen rauhasta otettiin vastaan helpottuneena, mutta se toi uutta epävarmuutta Suomen asemaan. Pakinoitsija Olli tiivisti tilanteen Uudessa Päivässä 12.11.1918: ”Kärsivän ihmiskunnain vuosikausia kiihkeästi kaipaama hetki on koittanut. Tykit […]

Kirkko asettui 1918 laillisen hallituksen puolelle

Kuvateksti 14.9.2018 11:07

Kirkko asettui sisällissodassa laillisen hallituksen puolelle. Sodan jälkeen kirkon asema yhteiskunnassa vahvistui. Itsenäistymistä edeltänyt keskustelu kirkon ja valtion erosta vaimeni kokonaan. Kirkosta tuli yksi nuoren tasavallan tukipylväistä. Noin 50 pappia osallistui sisällissodan aikana suojeluskuntien toimintaan ja samansuuruinen joukko toimi valkoisen armeijan sotilaspappeina. Pappeja oli vuonna 1918 yhteensä noin tuhat. Suurin osa papeista jatkoikin tehtäviensä hoitamista […]

Suomesta näytti tulevan kuningaskunta syksyllä 1918

Kuvateksti 10.10.2018 05:06

Eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Hessenin prinssin Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi. Vaalia edelsi kitkerä kamppailu hallitusmuodosta ja eduskunnan valtuuksista valita kuningas. Sanomalehdet tiesivät kertoa 11.–12. syyskuuta Hessenin prinssin Friedrich Karlin suostuneen Suomen kuninkaaksi. Hän ei ollut Saksasta kuningasta etsineen, senaattori Onni Talaksen johtaman lähetystön pääehdokas. Suomalaiset toivoivat turhaan keisari Vilhelm II:n lupaavan poikansa Oskarin kuninkaaksi. […]

Miten arki on muuttunut sadassa vuodessa?

Kuvateksti 22.2.2019 09:26

Suomi on muuttunut sadassa vuodessa maatalousmaasta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoamat elokuvat havainnollistavat muutosta. Suomalainen arki on muuttunut paljon vuosisadassa. Ihmisten perustarpeet ovat samat, mutta ne tyydytetään eri tavalla. Suomalaiset juovat, syövät ja pukeutuvat toisin kuin vuosisata sitten. Asumisolot ovat kohentuneet oleellisesti ja liikkuminen paikasta toiseen on nopeutunut. Yhteydet ulkomaille ovat lisääntyneet ja arkipäiväistyneet. […]

Urheiluelämä jakautui kahtia

Kuvateksti 28.8.2018 08:51

Sisällissota johti urheiluliikkeen kahtiajakoon, joka oli ollut oraallaan jo ennen Suomen itsenäistymistä. Itse sodassa urheilijoilla merkittävä osa. Valkoisessa Suomessa järjestettiin jonkin verran pieniä hiihtokilpailuja helmikuun alkupuolella. Turussa pelattiin punaisen vallan aikana joitakin jääpallo-otteluita. Sodankäynnin kiihdyttyä urheiluharrastukset keskeytyivät kokonaan. Urheilijat olivat sisällissodan osapuolten pikavauhtia koottujen armeijoiden parhaimmistoa. Helsingin Jyryn A-komppania oli punaisten eliittiyksikkö, joka kärsi kovia […]

Talous elpyi nopeasti 1919

Kuvateksti 3.8.2018 06:34

Ensimmäinen maailmansota muutti tulonjakoa Suomessa. Inflaatio laukkasi, mutta ei kiihtynyt hypervauhtiin. Vuonna 1919 Suomi muodosti Venäjän imperiumissa käytännössä oman kansantaloutensa. Suomella ja Venäjällä oli tulliraja, ja Venäjän hallitus rajoitti suomalaistuotteiden pääsyä Venäjän markkinoille määräämällä niille tulleja. Suomen hallituksena toiminut senaatti oli 1880-luvulta lähtien suosinut kauppayhteyksien solmimista Länsi-Eurooppaan. Yli kaksi kolmannesta Suomen tuonnista ja viennistä suuntautui […]

Valtiorikosoikeudet ja vankileirit 1918

Kuvateksti 30.7.2018 06:27

Kevään 1918 sodan jo ratkettua, mutta taistelujen vielä jatkuessa, oli hallituksen joukoilla ja saksalaisilla Suomessa huhtikuun lopussa noin 80 000 vankia. Armeijan piirissä annettiin sotatilavaltuuksien nojalla pikatuomioita. Voittaneen puolen siviilit eli valkoiset panivat toimeen koston, jota on kutsuttu valkoiseksi terroriksi. Toukokuun lopussa eduskunta sääti lain valtiorikosoikeuksista, jotka antoivat liki 68 000 tuomiota. Syksyllä valtionhoitaja P. E. Svinhufvud […]

Taudit ja vuoden 1918 vankileirikuolemat

Kuvateksti 27.6.2018 09:37

Vuonna 1918 kuoli ei-väkivaltaisesti 11 700 miespuolista punavankia, joista 9 940 vankileireillä. Kaikkiaan punavankileireillä kuoli yli 12 000 vankia. Tässä oleva esitys tautiperäisistä kuolinsyistä perustuu filosofian maisteri Pentti Mäkelän tutkimukseen Vuosien 1917–1919 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi (462 sivua, Sotasurmaprojekti 2007, ikkuna ohessa). Se tarjoaa historiallis-epidemiologisen näkökulman Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen. Kesän 1918 vankileirikatastrofin pääsyynä on […]

Juhannus 1918

Kuvateksti 21.6.2018 05:32

Juhannusta varjostivat kesällä 1918 sisällissodan tuoreet muistot, elintarvikepula ja suuret vankileirit. Poikkeusoloissakin vietettiin keskikesän juhlaa. Helsingistä lähti paljon väkeä maaseudulle juhannuksen viettoon. Ne kaupunkiin jääneet helsinkiläiset, joilla oli varaa, tekivät ostoksia Kauppatorilta. Nimimerkki P. P. kuvasi aatonaaton tunnelmia Helsingin Sanomissa 23.6.1918. ”Juhannusilta on siis tänään! Ei ollut eilinen aatonaatto lupaava niille monille, joita junilla ja […]

Puoluekentän muutokset 1918

Kuvateksti 1.6.2018 10:56

Kapina ja hallitusmuotokiista muuttivat Suomen puoluekarttaa merkittävästi vuonna 1918. Ajallisesti muutoksista ensimmäinen oli maan suurimman puolueen SDP:n ja koko vanhan työväenliikkeen hajoaminen kahdeksi puolueeksi: kommunisteiksi ja sosialidemokraateiksi. Joulukuussa suomalaisen puolueen perilliset nuorsuomalaiset ja vanhasuomalaiset muodostivat kaksi uutta puoluetta: Kansallisen Edistyspuolueen ja Kansallisen Kokoomuksen. Jatkuvuus näissä kaikissa ”uusissa” puolueissa oli kuitenkin suurta sekä henkilöiden että pitkälle […]

Tekniikka ja sisällissota

Kuvateksti 16.5.2018 13:38

Modernissa sodankäynnissä tekniikan osaajille on aina ollut käyttöä. Näin oli myös Suomen sisällissodassa. Uudet aseiden panssarijunien, panssariautojen ja lentokoneiden toimintakuntoisena pitäminen vaati paljon ammattitaitoa, mutta kokonaisuuden kannalta vielä tärkeämpää oli pitää toiminnassa lennätinlinjat, puhelimet ja rautatiet. Tässä kirjoituksessa keskitytään kuvaamaan lähinnä näitä kolmea teknistä osa-aluetta. Ennen sisällissotaa nopein ja samalla ainoa valtakunnallinen viestiverkosto oli lennätin. […]

Suomen Pankki sisällissodan aikana 1918

Kuvateksti 16.5.2018 13:37

Suomen Pankin pääkonttori toimi keväällä 1918 vajaan kolmen kuukauden ajan kansanvaltuuskunnan alaisuudessa. Siksi Vaasaan siirtyneet senaatti ja Suomen Pankki joutuivat kehittämään erilaisia hätäratkaisuja korvatakseen Pankin menetyksen. Samaan aikaan punainen Suomen Pankki painoi seteleitä, jotka julistettiin myöhemmin laittomiksi. Tästä johtunut maksuvälinekaaos kesti vuoteen 1922 asti, jolloin otettiin käyttöön uusi setelisarja. Suomen Pankin pääkonttorin ja setelipainon miehitys […]

Vappu 1918: punaliput liehuivat enää Kotkassa

Kuvateksti 4.5.2018 06:10

Vappuna 1918 Suomen senaatti oli kukistanut kansanvaltuuskunnan aloittaman kapinan lähes kokonaan. Vappu oli punainen enää Kotkassa. Viipurissa kukistetut punakaartilaiset joutuivat marssimaan halki kaupungin. Valkoisessa Suomessa vietettiin hillittyjä kevätjuhlia. Kotkassa vappujuhlassa 1917 oli puhunut sosialistipääministeri Oskari Tokoi. Vuotta myöhemmin vappujuhlaan valmistauduttiin vallanottoa yrittäneen punaisen hallituksen jo varman tappion tunnelmissa. Juhlaa pohjusti Jukka Lankila Eteenpäin-lehdessä 30.4.1918: ”Niin […]

Vaasan senaatti keväällä 1918

Kuvateksti 29.3.2018 07:02

Suomen hallituksena toimi keväällä 1918 ns. Vaasan senaatti. Sen muodostivat aluksi tammikuun lopussa Vaasaan siirtyneet kolme senaattoria Heikki Renvall, E. Y. Pehkonen ja Alexander Frey sekä neljäntenä Tampereelta muutamaa päivää myöhemmin tullut Juhani Arajärvi. Maaliskuun lopussa heihin liittyivät senaatin puheenjohtaja pääministeri P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén. Vaasan senaatti palasi Helsinkiin 4.5. ja yhtyi Helsingissä […]

Lehdet julistivat yhtä totuutta rintaman kahden puolen

Kuvateksti 23.4.2019 11:18

Sisällissodan uutiset täyttivät lehdet valkoisessa ja punaisessa Suomessa. Näkökulman saneli se, kummalla puolen rintamaa oltiin. Painetussa sanassa oli kosolti huhuja ja vääriä tietoja. Valkoisten lehdet pyrkivät nostattamaan isänmaallista intoa ja punaisten lietsomaan vallankumousmieltä. Lehtien ilmestymistä haittasi paperipula ja mustevarastojen niukkuus. Ne joutuivatkin supistamaan usein sivumääräänsä. Osan lehtien painojälki oli tavallista heikompi. Sisällissota oli pitkälti sanallista […]

Lokakuussa 1917 valitun eduskunnan sosiaalidemokraatit 1918 ja heidän myöhemmät vaiheensa

Kuvateksti 27.3.2018 10:37

Sosiaalidemokraattinen puolue kärsi lokakuun alussa 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa yhdentoista paikan tappion ja sai enää 92 paikkaa. Ehdoton enemmistö oli menetetty, mutta asema suurimpana puolueena säilyi. Valitut eivät tienneet, mikä heitä odotti. Venäjällä alkanut bolševikkivallankumous ja marraskuun suurlakko osoittivat, että Suomen sosiaalidemokraattinen puolue oli sisäisesti jakautunut. Vasen laita seurasi bolševikkien toimintaa ihaillen ja oli valmis noudattamaan […]

Mannerheim: naiset eivät kuulu rintamalle

Kuvateksti 14.3.2018 09:05

Valkoisten puolella Oululainen Kaiku kertoi 24.4.1918 otsikolla ”Harvinaista innostusta naisissa Haapavedellä”, että paikkakunnalla harjoitteli ”kaksi asestettua naisryhmää, jotka piakkoin valmistuvat lähtemään rintamalle”. Oululaiset naiset alkoivat haapaveteläisten innoittamana koota aseellisesta toiminnasta kiinnostuneiden osastoa. He kävivät Oulun Suojeluskunnan päällikkönä toimineen jääkäriluutnantti Sven Sumeliuksen luona pyytämässä jääkäriä kouluttajaksi. Kaiku julkaisi käynnistä uutisen ”Sankarimieli herää Oulun naisissa” 26.2.1918: ”Eilen […]

Seuraava