Päivitysloki

Tasavallan elämä hakeutuu normaaliuomiin

Kuvateksti 23.4.2019 11:20

Suomi palasi 1919 tasavaltaisen hallitusmuodon kannalle vuoden 1918 kuningaskaavailuista. Punavangit pääsivät asteittain vapauteen syksystä 1918 alkaen ja 1921 heitä oli jäljellä runsaat tuhat. Suomen muuttaminen kuningaskunnaksi raukesi Saksan kärsittyä tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Tasavaltaisen hallitusmuodon kannattajat saivat eduskuntaan selvän enemmistön maaliskuun 1919 vaaleissa. Eduskuntakäsittelyssä lain ensimmäinen versio ei saanut kuitenkaan taakseen riittävää enemmistöä, jotta se olisi […]

Kansakunta itsenäistyy – näkökulmia Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlan viettoon

Kuvateksti 27.11.2015 07:03

Suomi erottuu naapurimaista historiansa kautta. Suomella on oma ainutlaatuinen menneisyytensä, joka poikkeaa täysin Ruotsin, Viron, Venäjän ja Norjan vaiheista. Maantiede, ilmasto, tavat ja monet kulttuuritekijät ovat yhteisiä tai samankaltaisia monissa maissa. Kansalla ei ole identiteettiä, jos se ei tunne historiaansa. Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotispäivän lähestyessä on syytä jäsentää monisyisen historiallisen tapahtumasarjan eri puolia ja vaiheita. […]

Kuntademokratian alkutaival

Kuvateksti 21.6.2018 05:31

Vuoden 1918 katastrofin jälkeen suomalainen yhteiskunta eheytyi pitkälle kuntademokratian ansiosta. Kuntademokratialla on pitkät historialliset juuret. Ensimmäiset täysin demokraattiset kuntavaalit pidettiin jo joulukuussa 1918. Kunnissa ei ole hallitus-oppostio-asetelmaa, minkä ansiosta myös kapinassa siipeensä saanut vasemmisto pääsi vaikuttamaan merkittävällä tavalla paikallisasioihin. Kun keisari-suuriruhtinaan valtaoikeuksien kotimaisesta käyttäjästä ei päästy yhteisymmärrykseen, hyväksyi eduskunta hyväksyi 15.11.1917 maalaisliiton johtajan, varapuhemies Santeri […]

Helsinki oli sisällissodassa punaisten pääkaupunki

Kuvateksti 27.4.2018 11:46

Sisällissodassa Helsingistä muodostui punaisten pääkaupunki, jossa valtaa pitivät työläisten muodostamia punakaartit. Punaista Suomen hallintoa johti kansanvaltuuskunta ja sotilaallista toimintaa punakaartin yleisesikunta. Käytännössä siviili- ja sotilashallinnon väliset suhteet olivat epäselvät. Valkoisen Suomen pääkaupunkina oli Vaasa, jonne senaatin jäseniä pakeni. Helsingissä perustettiin työläisten järjestyskaarteja ja radikaalimpia punakaarteja keväästä 1917 alkaen.[i] Marraskuun 1917 yleislakon aikana työväen järjestyskaartit miehittivät […]

Venäjästä irtautunut Suomi halusi eroon venäläisyyden merkeistä

Kuvateksti 10.11.2017 12:44

Venäjään viittaavat tai venäjäksi kirjoitetut katujen ja paikkakuntien nimet poistuivat käytöstä asteittain vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksesta alkaen. Kilvet oli helppo poistaa tai vaihtaa, mutta Venäjään viittaavan nimistön muuttamistyötä tehtiin vielä 1930-luvulla.  Käytännössä kaikki Nikolai-alkuiset nimet poistettiin. Aatteellisesti myönteisesti latautunut tai vähän tunteita herättävä osa venäläisperäisestä nimistöstä kuitenkin säilyi. Rautatieasemilla olivat olleet käytössä 1900-luvun alkuun saakka […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Kuvateksti 26.11.2015 11:50

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Kuvateksti 24.9.2015 06:52

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]

Uusia linkkejä

Kuvateksti 28.11.2017 08:58

  Tampereelle Vapauden museo Työväenmuseo Werstaalle on avannut Tampereelle Vapauden museon. Museon näyttelytila sijaitsee Finlaysonin Vanhassa tehtaassa, joka on yksi suomalaisen suurteollisuuden syntysijoista. Avajaispäivänä 27.11.2017 oli kulunut tasan sata vuotta kahdeksan tunnin työaikalain voimaantulemisesta. Vapauden museo tarkastelee satavuotiasta Suomea vapauden näkökulmasta. Näyttely esittelee vapautta ihmisten ja arjen tasolla. Samalla se tuo esille, millaisia asioita vapaus […]

Uusia kirjoja

Kuvateksti 16.11.2017 10:40

  Risto Volanen: Suomen synty ja kuohuva Eurooppa. Otava 2017, 416 sivua. Suomen synty ja kuohuva Eurooppa kertoo Suomen historiasta 1789–1919 osana Eurooppaa. Volanen tuo esille, miten sodat ja suuret poliittiset ratkaissut ovat vaikuttaneet Suomen vaiheisiin Ranskan vallankumouksesta lähtien ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyihin asti. Yhtä lailla Suomea ovat muokanneet ajan suuret aatteet, kuten nationalismi, liberalismi ja […]

Otsikoissa 100 vuotta sitten

Kuvateksti 9.11.2017 10:58

Osio kertoo Suomen itsenäistymisvaiheista Uuden Suomettaren ja Työmiehen näkökulmasta.  Molempia helsinkiläislehtiä luettiin koko Suomessa ja ne olivat tärkeitä mielipidevaikuttajia. Uusi Suometar heijasteli erityisesti suomenkielisen ja -mielisen porvarikentän aatemaailmaa. Vuonna 1895 perustettu Työmies oli alusta lähtien työväenliikkeen tärkein lehti, josta tuli 1906 sosiaalidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattaja. Uusi Suometar oli vanhasuomalaisen puolueen äänenkannattaja. Levikiltään lehti oli 1910-luvulla pääkaupungin […]

”Metsä-Iffan” kuvat kertovat arjesta Suomen syrjäseuduilla 1900-luvun alussa

Kuvateksti 20.2.2018 07:11

Ivar Aleksander Ekströmin Savossa ja Kainuussa 1900-luvun alkupuolella otetut kuvat antavat käsityksen asuinoloista, joissa suuri osa suomalaisista eli Suomen itsenäistymisen kahden puolen. Savupirtit olivat väistyvä, mutta vielä melko tavallinen asumismuoto. Korpimailla kuljettiin kinttupolkuja. Sähkövalo ja juokseva vesi olivat tuttuja vain sanomalehtien sivuilta. Auton saattoi nähdä joskus kuljettavan maantiellä herroja. Ivar Aleksander Ekström (1891–1971) työskenteli Varkauden […]

Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla

Kuvateksti 20.2.2018 10:14

Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan saareke valkoisen Suomen keskelle.  Heiveröisen punaisen vallan keskus oli Varkauden teollisuustaajama, josta A. Ahlström Oy oli alkanut luoda yhtä Suomen puunjalostusteollisuuden keskusta. Vanhastaan Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuuluneessa Varkaudessa oli metalliteollisuutta ja sahalaitos. Leppävirralla sijaitsi lisäksi Hackman-yhtiön Sorsakosken metallitehdas ja useita sahoja. Leppävirralla oli runsaasti teollisuustyöväestöä, […]

Asutuslait täydensivät torpparivapautusta – ja olivat osa maaseutuun nojannutta politiikkaa

Kuvateksti 2.10.2015 14:22

Maannälkä ja itsenäistymisvaiheissa kärsitty todellinen nälkä määrittivät pitkälti yhteiskuntapolitiikkaa 1920–1930-luvuilla. Pientilallisten määrä kasvoi torpparivapautuksen lisäksi asutustoiminnan ja tilojen jakamisen seurauksena. Suomen maatalous muuttui yhä pientilavaltaisemmaksi. Maaseutuväestön osuus Suomen väestöstä oli itsenäisyyden alussa noin 85 prosenttia. Vaikka maalaisten osuus pieneni vähitellen, niin heitä oli 1940 vielä noin 73 prosenttia suomalaisista. Maaseudulla oli torpparivapautuksen toteuduttuakin paljon väestöä, […]

Torpparien ja tilattomien tyytymättömyys ei sytyttänyt sisällissotaa

Kuvateksti 24.9.2015 06:53

Vuokraviljelijöiden ja maaseudun tilattoman väestön heikentynyt asema aiheutti jännitteitä suomalaiseen yhteiskuntaan Venäjän vallan loppuvuosina.  Suomessa vuokraviljelmiä oli 1910-luvulla 60 prosenttia kaikista viljelmistä. Ruotsissa niiden osuus oli vain 15 prosenttia. Torpparikysymystä ja tilattoman väestön heikkoa on pidetty yhtenä sisällissodan pääsyynä, mitä se ei kuitenkaan ollut. Suuri osa torppareista ja maaseutuköyhälistöstä äänesti sosiaalidemokraatteja, mutta vallankumousta heistä kannatti […]

Suomi pelastui keväällä 1919 nälänhädältä ottamalla syömävelkaa

Kuvateksti 30.9.2015 13:02

Suomen huono elintarviketilanne heikkeni entisestään vuonna 1918. Suuri osa suomalaisista kärsi aliravitsemuksesta. Edes kesän 1918 sato ei tuonut suurta helpotusta. Tuontiyhteydet olivat poikki ja oma tuotanto riitti laskelmien mukaan kevättalveen 1919. Heikoimmin leivässä kiinni olivat Itä- ja Pohjois-Suomen ja maan suurimpien kaupunkien vähävaraiset. Vankileireille joutuneiden punaisten ruoka oli äärimmäisen niukkaa ja heikkolaatuista. Kainuussa jouduttiin turvautumaan […]

Yleisurheilu ja paini toivat Suomelle voittoja ja kansainvälistä näkyvyyttä Tukholman olympialaisissa 1912

Kuvateksti 24.9.2015 06:53

Viidennet nykyajan olympiakisat Tukholmassa muodostuivat suomalaisittain suurmenestykseksi kahdella tavalla. Suomi nousi kisoissa urheilun suurvallaksi. 164 urheilijan joukkue sai 26 mitalia – 9 kultaa, 8 hopeaa ja 9 pronssia. Hyvä tulos perustui yleisurheiluun ja painiin. KOK:n Suomelle tarjoama mahdollisuus osallistua kisoihin antoi lisäksi mahdollisuuden korostaa suuriruhtinaanmaan erityisasemaa Venäjän imperiumissa. Suomalaissaavutusten kunniaksi nousi lipputankoon Venäjän trikolori sinivalkoisen […]

Suomen itsenäistyminen 15.11. ja ensimmäinen vallankumous

Kuvateksti 24.9.2015 06:53

Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 käsiteltiin edellisellä viikolla tapahtuneen Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen esiin noussutta kysymystä siitä, kelle keisari-suuriruhtinaalle aikaisemmin kuulunut korkein valta Suomessa nyt oli siirtynyt. Porvaristo ehdotti, että eduskunta äänestäisi korkeimman vallan siirtämisestä väliaikaisesti senaatin talousosastolle, koska aikaisemmin ehdotetun kolmihenkisen valtionhoitajakunnan vaalin järjestämisestä ei ollut päästy yhteisymmärrykseen. Istunnon aikana maalaisliitto esitti vastaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta […]

Suomi oli 1917 lukutaitoisten luterilaisten vaurastuva maatalousmaa, jonka väestöstä puolet oli alle 25-vuotiaita

Kuvateksti 16.10.2015 06:02

Suomi oli syntyessään sananmukaisesti nuori kansakunta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja puolet alle 25-vuotiaita. Suomi oli itsenäistyessään maatalousvaltainen maa, jonka kaupungistuminen oli nopeutunut 1800-luvun lopulta lähtien. Maassa oli 3,1 miljoonaa asukasta, minkä lisäksi noin 250 000 suuriruhtinaskunnassa syntynyttä asui maan rajojen ulkopuolella, suurin osa heistä Yhdysvalloissa. Suomen asukkaista 88 prosenttia oli suomenkielisiä […]

Suomen viralliset tunnukset: lippu ja vaakuna

Kuvateksti 28.5.2018 06:56

Siniristilippu – Punakeltainen leijonalippu sai väistyä, kun eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi toukokuussa 1918. Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta 1918. Itsenäistymisen jälkeen virallisissa yhteyksissä käytetty punainen leijonalippu sai väistyä. Punainen pohjaväri ei sopinut tynkäeduskunnan enemmistön mielestä vallankumouksen kukistaneen valtion vertauskuvaksi. Myönnytyksenä punakeltaisen lipun kannattajille valtiolipun ristin keskelle sijoitettiin kruunupäinen leijonavaakuna. Ristilippu liitti Suomen […]

Viljantuonnin vapautuminen ja metsän arvonnousu muuttivat maataloutta

Kuvateksti 20.11.2017 12:30

Perinteinen viljantuotantoon perustunut maatalous muuttui karjatalousvaltaiseksi Suomen itsenäistymistä edeltäneinä vuosikymmeninä. Kaskiviljely päättyi kokonaan, kun puun kysyntä kasvoi. Tärkeimmäksi maataloustuotteeksi nousi maito, josta jalostetusta voista tuli merkittävä vientituote. Nautakarjan määrän kasvu lisäsi myös lihantuotantoa. Suomen peltopinta-ala nelinkertaistui vuosina 1850–1910. Viljelyssä korostui heinän ja viljan kasvatuseläinten rehuksi. Leipäviljaomavaraisuus laski ensimmäiseen maailmansotaan mennessä rukiin osalta runsaaseen kolmannekseen kokonaiskulutuksesta. […]

Edellinen