Uuden Suomettaren nimimerkki ”Hassan” luonnehti puhemies Kullervo Manneria suotuisasti 6.4.1917: ”Lyönnilleen 12 asettui puhemies Manner paikalleen ja tervehti eduskuntaa muutamin vakavin ja koruttomin sanoin Hänen debyyttinsä oli ulkonaisesti melko onnistunut, se myönnettäneen. Ja tulevaisuus taasen näyttää, miten 36-vuotias hra Manner selviytyy puhemiestehtävän lukemattomista vaikeuksista. Ammatti ei ole helppo ja lahjakkaat edeltäjät ovat yleensä kiusallisia jälkeläisilleen. […]
Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen valtiopäiville. Monet vaikeat asiat odottivat ratkaisua, mutta maaliskuun vallankumouksen herättämän toiveikkuuden hengessä ongelmien odotettiin selviävän. Heinäkuussa 1916 valittu eduskunta kokoontui valtiopäiville 5. huhtikuuta 1917. Keisari ei ollut kutsunut eduskuntaa koolle sotatilan vuoksi. Toiminnan aloittamisen mahdollisti maaliskuun vallankumous. Sosiaalidemokraateilla oli 103 paikallaan yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Suomalaisella puolueella oli 33, […]
Suomen poliittisen historian pääpiirteistä löytyy perustietoa kattavasti internetistä. Tietoa ovat julkaisseet digitaalisena muun muassa eduskunta, valtioneuvosto, tasavalta presidentin kanslia, oikeusministeriö, ulkoministeriö ja ulkopoliittinen instituutti. Perustuslaki Perustuslaki, joka tuli voimaan vuonna 2000. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Eduskunta, Suomen kansanedustuslaitos ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” (Suomen perustuslaki 2 §)- Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi 1863 nelisäätyisillä valtiopäivillä, jotka […]
”Patenttiperustuslaillinen” hyökkäys eduskuntaa vastaan. Elintarvikkeiden hinnat nousevat – syynä kuljetusvaikeudet ja keinottelu. Työmies siteerasi laajasti 4.11.1915 Karjala-lehden suurlakon perintöä käsitellyttä kirjoitusta. Karjala-lehden mielestä siirtyminen säätyvaltiopäivistä yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittuun eduskuntaan ei ollut onnistunut täysin kivuttomasti: ”Suuret kansalaisryhmät eivät ole olleet tarpeeksi kehittyneitä tarkoituksenmukaisella tavalla käyttämään valtiollista äänivaltaansa. Sen johdosta on eduskuntaan päässyt kerääntymään melkoinen […]
Tammikuussa 1918 eduskunta jatkoi työtään lähes kapinan alkamiseen saakka. Sisällissodan osapuolten edustajat istuivat samoissa kokouksissa pohtimassa muun muassa, millainen lippu Suomella pitäisi olla. Eduskunta kokoontui viimeisen kerran täysistuntoon syksyllä 1917 valitussa kokoonpanossa tammikuun 25. päivänä 1918. Viimeisen puheenvuoron kiisteltäessä seuraavan täysistunnon ajankohdasta käytti sosiaalidemokraatti Edvard Gylling: ”Minä ilmoitan vastalauseen sen johdosta, että tällä tavoin estetään […]
Suomi oli ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kansalaisilleen myöntänyt maa koko maailmassa. Suuriruhtinaskunnan kansanedustuslaitoksena alkoi toimia 1907 eduskunta, joka oli syntyajankohtanaan poikkeuksellisen kansainvaltainen toimielin. Sekä naiset että miehet saivat eduskuntauudistuksessa täydet poliittiset oikeudet, mikä herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Yhteiskunnan sivistys- ja talouseliitistä koostuneet säätyvaltiopäivät korvasi eduskunta, jonka valitsemiseen saivat osallistua 24 vuotta täyttäneet […]
