Venäläissotilaat nousivat kapinaan 30.7.1906 Viaporin merilinnoituksessa upseeristoa vastaan kapteeni Sergei Tsionin sekä kahden nuoren luutnantin johdolla. Kapina liittyi Venäjän–Japanin sodan aiheuttamaan laajempaan kapinaliikehdintään Venäjän keisarikunnan sisällä. Viaporin kapinan oli tarkoitus olla lähtölaukaus koko maan laajuiselle sosialistiselle vallankumoukselle. Kapinalliset uskoivat saavansa tukea toisilta Helsinkiin sijoitetuilta joukko-osastoilta sekä Johan Kockin johtamalta Suomen punakaartilta, mutta niin ei kuitenkaan […]
Venäjän valtakunnanduuma kokoontui uudelleen 27. helmikuuta 1917. Puhemies Mihail Rodzjanko piti isänmaallisen avajaispuheen, jossa hän korosti olevan välttämätöntä jatkaa taistelua lopulliseen voittoon saakka. Kulissien takana Rodzjanko oli yrittänyt saada keisari Nikolai II:n muuttamaan politiikkaansa. Hän oli 23. helmikuuta sanonut hallitsijalle Venäjän hallituksen olevan väärällä tiellä. Rodzjanko oli arvioinut vallankumouksen olevan ovella kansan tyytymättömyyden vuoksi. Keisari […]
Vuodenvaihteessa 1917–1918 muodostettiin Venäjän puna-armeijan perustamisen ja vanhan armeijan lopettamisen yhteydessä likvidointikomitea. Sen tehtävänä oli armeijan omaisuuden luettelointi ja evakuointi. Punaisten otettua vallan vaihtoehtona oli myös omaisuuden luovuttaminen kansanvaltuuskunnalle. Koko Helsingin linnoitusjärjestelmä (Krepost Sveaborg) oli tarkoitus luovuttaa punaisille. Likvidointikomitean työ jäi kuitenkin kesken saksalaisten lähestyessä Helsinkiä. Kevättalvella 1918 punakaartin hallintaan siirtyivät vähitellen maarintama pattereineen ja […]
Venäläiset viettivät toukokuussa 1908 näyttävästi Viaporin valtauksen 100-vuotisjuhlia. Suomalaiset lehdet julkaisivat juhlallisuuksista lyhyen uutisen. Ne painoivat myös keisarin Nikolai II:n juhlaan lähettämän lyhyen sähkeen. Vaasa-lehdessä uutinen juhlista ilmestyi 14.5.1908 seuraavassa muodossa: ”Viaporin vallotuksen satavuotisjuhlaa on viime viikon lopulla vietetty linnotuksessa. Perjantaina pidettiin sielunmessuja Santahaminassa w. 1855 ja 1906 kaatuneiden sotilasten muistolle ja Ehrensvärdin patsaan luona […]
Viapori siirtyi Suomen valtiolle Senaatin antamalla asetuksella 17. huhtikuuta 1918. Venäläiset joukot olivat vain muutamaa päivää aikaisemmin poistuneet linnoitussaarilta. Toukokuun 12. päivänä 1918 Kustaanmiekkaan kohosi Suomen tasavallan leijonalippu. Seuraavana päivänä Viaporin nimi muuttui Senaatin asetuksella Suomenlinnaksi. Venäläinen sotilastukikohta Vuodesta 1808 Viapori oli ollut Venäjän keisarikunnan sotilastukikohta, eikä se ollut kuulunut Suomen suuriruhtinaskuntaan. Suomen sodan jälkeen […]
Juhani Aho kirjasi Suomenlinnan vertauskuvallisen vallanvaihdon tarkasti ja tunteikkaasti päiväkirjaansa. Karhumainen valtionhoitaja P. E. Svinhufvud oli Ahon mielestä oikea mies julistamaan Viaporin suomalaiseksi ja julkistamaan uuden suomenkielisen nimen. Monet ruotsinkieliset esittivät valtionhoitajalle suorasukaisen vastalauseensa, mikä sai Ahon valittelemaan valtionjohdon vähäistä arvovaltaa. Kirjailijan päiväkirjamerkinnät sisällissodan ajalta ilmestyivät toimitettuina 1919. ”Oli ihanin päivä, mitä ajatella voi, entinen […]